Oulun suurin ongelma on korkea työttömyys. Siitä kärsii työtön itse, hänen perheensä ja Oulun kaupungin talous.
Oulu maksoi viime vuonna 23,2 miljoonaa euroa valtiolle työttömyyssakkoja 7 397 pitkäaikaistyöttömästä. Turussa on puolet vähemmän alle 30-vuotiaita yli tuhat päivää työttömänä olleita kuin meillä. Oulun sakot 229 nuoresta olivat yli 700 000 euroa.
Oulussa on järjestöjä, jotka voisivat työllistää, mutta te-toimiston täysi palkkatuki on jo loppunut. Siksi kaupungin suurempi tuki nuoren työllistävälle järjestölle olisi tärkeä, sillä uhkana on sakkojen kasvaminen.
Moni kaupunki on jo vuosia tehnyt toiminnallisia työ- ja toimintakyvyn arviointeja pitkäaikaistyöttömille ja niiden perusteella työkyvyttömät ovat päässeet eläkkeelle, osatyökykyiset kuntoutukseen tai muihin palveluihin. Oulussa tämä tärkeä toiminto on vasta alkumetreillä. Sakkorahaa voisi käyttää arviointeihin ja työllistämiseen. Tästä olen valtuustossa usein puhunut.
Esteenä on ollut se, että Oulun johtopaikkoja ovat hallinneet pari kautta keskusta ja kokoomus, jotka haluavat ”talouden tasapainoon”, siis leikkauksia, siksi tätäkään uudistusta ei ole tehty.
Nyt on muutoksen aika. Työllistäminen toisi lisää verotuloja, vähentäisi sakkoja ja olisi siten hyvää talouspolitiikkaa. Näin Oulun keskustan kymmenet tyhjät liiketilatkin saataisiin käyttöön, kun työllistyneillä olisi ostovoimaa käyttää palveluja.
Työllisyyspalveluissa työskentelevät hoitavat työnsä hyvin. Sakkomaksuilla voisi palkata lisää ohjaajia ja heidän tulisi aktiivisesti käydä yrityksissä etsimässä piilotyöpaikkoja. Yrittäjä ei halua, eikä hänen tarvitse olla sosiaalityöntekijä, siksi tarvitaan siirtymätyömarkkinoita, joissa nuoret voivat opetella työelämätaitoja. Mestari–kisälli-mallilla voitaisiin työllistää Oulussa satoja nuoria, jos poliittista tahtoa riittää.
Anne Huotari
valtuutettu ja
kuntavaaliehdokas (vas.)
Oulu