Oulu haisee kil­jul­ta rujolla pun­kil­la vii­voi­te­tus­sa sar­ja­ku­vas­sa

Oulun ylioppilasteatterin näytelmä muuntui sarjakuvaksi, joka julkaistaan elokuussa

Oulu
Huojuvan tornin väelle poliisi ei näyttäydy ystävänä.
Huojuvan tornin väelle poliisi ei näyttäydy ystävänä.
Kuva: Niko-Petteri Niva

Punkin henki siirtyy näyttämöltä paperille elokuussa, kun Ouluun sijoittuva Huojuva torni -sarjakuvakirja julkaistaan.

Teos pohjautuu Oulun ylioppilasteatterin vuonna 2017 esittämään samannimiseen näytelmään.

Koko sarjakuvan tekijäkolmikko oli mukana näytelmän työryhmässä. Kirjan käsikirjoittaja ja tuottaja Tessa Astre ohjasi, piirtäjät Aapo Kukko ja Niko-Petteri Niva näyttelivät.

Nivan mukaan mukaan näytelmäkokemus sujuvoitti sarjakuvasovituksen luomista.

– Kun itse on ollut niissä lavasteissa, kuvakäsikirjoituksen tekeminen oli erittäin helppoa.

Hän miettii, että sarjakuvan ja teatterin sommittelussa on paljon samaa.

– Se helpotti, kun tiesi esimerkiksi valmiiksi, missä minkäkin hahmon kuuluu seisoa. Jos se näyttää hyvältä lavalla, niin se näyttää todennäköisesti hyvältä myös sarjakuvassa.

Juttu jatkuu kuvan alapuolella.

Rujon kuoren alla Huojuvassa tornissa pureudutaan myös syvempiin teemoihin.
Rujon kuoren alla Huojuvassa tornissa pureudutaan myös syvempiin teemoihin.
Kuva: Niko-Petteri Niva

Kahdessa tasossa

Huojuva torni on rujo teos niin kuvitukseltaan kuin kieleltäänkin. Kun asenne on punk, ei etenkään ylöspäin lyömistä kavahdeta.

Näytelmän tavoin sarjakuva liikkuu kahdessa pintatasossa: päällä kulkee tarina elokuvaohjaajasta nykyajassa, alla nuorista 80-luvun punk-vastakulttuurissa. Keskeisessä osassa on teoksen nimessä esiintyvä Huojuva torni, kuvitteellinen vallattu talo.

Nivan mukaan työnjako piirrosurakassa jakautui luontevasti tarinan kahden tason mukaan. Kukko piirsi nykyajan, Niva menneen.

– Minulla on kokemusasiantuntijuutta punk-kulttuurista ainakin enemmän kuin Aapolla, niin osaan ehkä helpommin piirtää punk-meininkiä Huojuvan torniin.

Pintaa syvemmältä

Pinnan alla Huojuvan tornin tarinassa liikutaan syvemmissä teemoissa, kuten yhdenvertaisuudessa. Esittelytekstin mukaan kyseessä on kertomus “ihmisyydestä ja identiteetistä, sukupolvien välisistä sodista ja sovituksesta”.

Tarinassa on viittauksia Oulun entiseen ja nykyiseen. Kuvissa vilahtelee oululaisille tuttuja paikkoja ja hahmoja.

Vilkaistaanpa sitäkin, kuinka gryndereiden himoitsemilla oululaistonteilla sijainneisiin puurakennuksiin on kerrottu kohdistuneen kohonnut riski tuhoutua tulipalossa.

Kaksi aikatasoa kohtaavat ja limittyvät niin, että Huojuvan tornin kiljupöntön aromit tuntuvat pinttyneen tuoksahtelemaan  vuosikymmeniksi.

Nivan mukaan sarjakuvan tarina noudattelee varsin tarkasti teatterikäsikirjoitusta, mutta joiltakin osin paperille on sisällytetty syventäviä elementtejä, joita näyttämöllä ei voinut toteuttaa.

Hahmojen kohdalla Niva kertoo uskaltautuneensa tekemään sarjakuvassa tulkintaa, mutta omalle roolityölleen hän pysyi uskollisena.

– Oman hahmoni, Ankin, piirtäminen tuntui vähän kuin olisi piirtänyt kuvapäiväkirjaa omasta näyttelemisprosessista.

Juttu jatkuu kuvan alapuolella.

Kesällä 2017 Niko-Petteri Niva valmistautui Ankin rooliin ennen esityskauden alkua. Sen päätyttyä käynnistyi prosessi, jonka lopputuloksena elokuussa ilmestyy saman tarinan sarjakuvasovitus.
Kesällä 2017 Niko-Petteri Niva valmistautui Ankin rooliin ennen esityskauden alkua. Sen päätyttyä käynnistyi prosessi, jonka lopputuloksena elokuussa ilmestyy saman tarinan sarjakuvasovitus.
Kuva: Jussi Korhonen

Unesta alkuun

Ajatus Tessa Astreen ja Epe Niirasen käsikirjoittaman näytelmän sarjakuvasovituksesta heräili Astreen mielessä pian esitysten päätyttyä. Hän kertoo nähneensä unta, kuinka saisi rauhan tarinalta, jonka koki karanneen käsistään ja jonka olisi voinut paremmilla resursseilla kertoa paremminkin.

Unessa Astre oli Kukon ja Nivan kanssa sarjakuvateoksen julkistustilaisuudessa.

– Ilmeisesti se oli jonkinlainen jumalainen interventio, ja hän päätyi sitten ottamaan yhteyttä minuun ja Aapoon, Niva nauraa.

Hän kuvailee teoksen neljän vuoden syntyprosessia puuskittaiseksi tekemiseksi.

– Tämä on ollut puoleksi sivuprojekti ja puoleksi rakkauden työ meidän porukallemme.

Työ on ollut liki valmis jo pitkään, mutta viimeiset sivut ovat syntyneet vasta hiljattain. Pari viikkoa sitten kerrottiin, että sarjakuvasta on solmittu kustannussopimus Zum Teufel -kustantamon kanssa.

Kirja julkaistaan Oulun Muusajuhlilla elokuussa. Tessa Astreen unessa se julkaistiin ruotsiksi ja sitä juhlittiin Malmössä. Nähtäväksi jää, toteutuuko uni siltäkin osin.

– Ajattelin alkaa tunnustella käännösmahdollisuuksia syyspuolella, Astre sanoo.

Aapo Kukon piirtämissä osissa tarina kulkee nykyajassa.
Aapo Kukon piirtämissä osissa tarina kulkee nykyajassa.
Kuva: Aapo Kukko