Pääkirjoitus

Osa­puo­lil­la ei riit­tä­nyt roh­keut­ta to­del­li­seen vas­tuun­kan­toon, voit­ta­jia vaikea nähdä, hä­viä­jiä sitäkin enemmän

Työministeri Arto Satonen ehti keskiviikkona jo olettaa sovun syntyvän.
Työministeri Arto Satonen ehti keskiviikkona jo olettaa sovun syntyvän.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Keskiviikkona kerrottiin uutinen, jonka mukaan Suomi on edelleen maailman onnellisin maa. Se ei valitettavasti tarkoita sitä, että maassa osattaisiin järkevästi sopia asioista.

Hallituksen ja palkansaajaliittojen umpisolmussa oleva kiista työmarkkinakäytäntöjen ja sosiaaliturvan muutoksista ei toiveista huolimatta keskiviikkona lauennut.

Solmu päinvastoin näyttää yhtä tiukalta kuin ennenkin. Nyt päällä olevat lakot jatkuvat ensi viikon maanantaista viikolla eteenpäin keskeytyksettä.

Aiemmin iltapäivällä työministeri Arto Satonen (kok.) arvioi, että ratkaisu pahiten hiertävään kiistakysymykseen eli paikallisen sopimisen käytäntöihin olisi mahdollisuus löytää. Se oli virhearvio, joka pakottaa kysymään, puuttuuko työministeriltä tuntuma palkansaajaliitoissa vallitseviin tunnelmiin.

Näkemys lakkojen jatkamisesta oli SAK:n hallituksessa yksimielinen.


Keskiviikkona jäi avoimeksi, miten ja milloin neuvottelut jatkuvat. Paineet niihin eivät ole missään määrin helpottaneet.

Tilanne tuskin on aivan seesteinen lakossa olevissa liitoissakaan. Tästä kertoivat SAK:n tiedotustilaisuudessa kuullut liittojohtajien huomiota herättävän vuolaat ja mahtipontisuuden rajan ylittäneet kiitokset siitä, kuinka lakossa oleva väki kantaa taakkaa kaikkien muiden työntekijöiden, näiden lasten ja jopa lastenlasten puolesta.

Samaan aikaan esimerkiksi Oulun satamassa on ollut lakon aikana töissä myös ammattiliittoon kuuluvaa väkeä.

SAK viittasi keskiviikkona Maaseudun Tulevaisuuden keskiviikkona julkistamaan mielipidemittaukseen, jonka mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta toivoo hallituksen vastaantuloja lakkojen päättämiseksi.

Tilannetta kuitenkin mutkistaa koko ajan se, että kyse on myös arvovaltakamppailusta. Kumpikin osapuoli taistelee uskottavuutensa säilyttämiseksi. Kyvyttömyys viedä ratkaisu maaliin on tyrmäävää.


Poliittisten lakkojen jatkuminen todennäköisesti syövyttää sitä tukea, joka niillä on tähän asti ollut. SAK:n teettämässä, viime viikolla julkaistussa tutkimuksessa tuki oli jo kutistunut siitä, mitä se oli joulukuussa.

Tämän kuun mittauksessa lakot hyväksyi 52 prosenttia vastaajista. Vastustajia oli 42 prosenttia.

Tukea lakoille tuskin lisäävät taloustieteilijöiden arviot lakkojen seurauksista. Ylen haastattelemien ekonomistien enemmistö arvioi, että lakot pitkittävät jo taantumaa. Häviäjien määrä kasvaa.

Samaan aikaan päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat pitäneet kannatuksensa huomattavan hyvin. Synkemmät lukemat todennäköisesti toisivat uutta taipuisuutta neuvotteluihin.

Osapuolten kyvyttömyys sovun rakentaminen nostaa yhä vakavammin esiin myös kysymyksen, tarvitaanko kiistan ratkaisussa ulkopuolista arvovaltaista sovittelijaa. Todennäköisesti seuraava kiista kuitenkin koskisi sitä, kuka tuo sovittelija on.