Palkansaajien verotus on kevenemässä ensi vuoden budjetissa lähes 400 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun alennus.
Tämä kävi ilmi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä.
Veronkevennykset kohdistuvat hallituksen mukaan erityisesti pieni- ja keskituloisiin.
– Haluamme siirtää verotuksen painopistettä työnverotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen. Työn verotuksen keventäminen kannustaa työn vastaanottamiseen, Orpo sanoi.
Verotulojen määrä pieneni rajusti
Vallitsevaa taloustilannetta Orpo pitää vakavana. Tuoreiden ennusteiden mukaan tilanne on heikentynyt entisestään. Muun muassa verotulojen ennakoidaan nyt jäävän 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin valtiovarainministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa.
– Tämä on kuudes budjettiriiheni. Tilanne ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin vakava, Orpo sanoi.
Orpon lisäksi tiedotustilaisuuteen osallistuivat hallituspuolueiden puheenjohtajat eli valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
Purran mukaan ensi vuoden budjetin alijäämä on 11,5 miljardia euroa. Tämän taustalla on useita rakenteellisia seikkoja. Sellaisia ovat muun muassa korkomenojen raju nousu viime kuukausina sekä hoidon tarpeen kasvaminen hyvinvointialueilla. Lisäksi turvallisuuteen ja Ukrainan sotaan on mennyt rahaa.
Purra sanoi, että hallitusohjelman säästöistä yli 700 miljoonaa euroa kohdistuu Työllisyysrahastoon. Se summa kanavoidaan velkakehityksen taittamiseen.
Pääministeri Orpo huomautti, että ensi vuonna Suomi ottaa kuitenkin miljardin vähemmän velkaa kuin viime vuonna.
– Ensimmäiset lakiesitykset ovat eduskunnassa lähiaikoina. Vasta sitten laiva lähtee kääntymään, pääministeri totesi.
Hallitus on aiemmin arvioinut, että julkiseen talouteen tarvitaan kuuden miljardin euron sopeutuksia tämän vaalikauden aikana eli vuoteen 2027 mennessä. Purra arvioi, että tämänhetkisen ennusteen mukaan tavoitteesta ollaan jäämässä.
Hallitus arvioi julkisen talouden tilannetta ja mahdollisten lisätoimien tarvetta puoliväliriihessä.
Rahaa tutkimukseen, koulutukseen ja hoitojonojen purkuun
Hallitus ehdottaa miljardin euron rahoitusta tutkimukseen ja kehitykseen. Ensi vuonna tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus kasvaa noin 280 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna.
– Se näkyy varmasti myös yliopistoilla, Orpo sanoi.
Opiskelijat ovat osoittaneet mieltään Orpon hallituksen toimia vastaan Helsingin yliopistolla.
Myös alempaan koulutukseen aiotaan satsata.
– Peruskoulutusta tullaan vahvistamaan 200 miljoonalla eurolla. Se on merkittävä summa, sanoi Henriksson.
Kyseessä on pysyvä rahoituksen vahvistaminen. Ensi vuonna peruskoulun rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla.
Myös hoitojonojen purkamiseen on luvassa rahaa. Lisäksi lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja psykoterapeuttien perustutkimusten Kela-korvauksen summa nousee.
Väyliin ja turvallisuuteen euroja
Liikenteeseen hallitus on laittamassa noin 600 miljoonaa euroa. Korjausvelan purkamiseen osoitetaan ensi vuodelle 250 miljoonan euron määräraha.
Pohjois-Suomen väylähankkeiden osalta rahaa on luvassa muun muassa Limingan ja Oulun väliselle kaksoisraiteelle vuonna 2025. Tornio–Kolari-radan sähköistyksen suunnitteluun hallitus puolestaan osoittaa 7,5 miljoonaa euroa.
Tämän vuoden lisätalousarviossa on budjetoitu Oulun ja Keminmaan Laurilan välisen rataosuuden peruskorjaamiseen 50 miljoonaa euroa sekä siltojen uusimiseen ja korjaamiseen 13 miljoonaa euroa. Lisäksi rahaa on tulossa valtatien suunnitteluun Hirvas–Rovaniemi–Vikajärvi-reitille.
Maakuntalentojen jatkuminen ostopalveluliikenteellä turvataan määräajaksi kevääseen 2026 asti. Tähän tarkoitukseen varataan 38 miljoonaa euroa. Tämä turvaa lentojen jatkumisen myös Kemi-Tornion lentokentällä.
Polttoaineen verotusta lasketaan ostovoiman vahvistamiseksi.
Sisäistä turvallisuutta aiotaan tukea nostamalla poliisin määrärahoja kahdeksalla prosentilla. Hallituksen tavoitteena on nostaa poliisien määrä 8 000:een. Huomiota halutaan kiinnittää erityisesti jengi- ja nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen.
Rakennusalalle tukea
Tiedotustilaisuuden yhteydessä ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoi, että kriisin kourissa olevalle rakennusalalle suunnataan tukea.
Ahdinkoa aiotaan lievittää muun muassa lisäämällä ara-asuntotuotantoa.
Tarkoitus on lisätä erityisesti erityisryhmien kuten opiskelijoiden, ikääntyneiden ja vammaisten asuntojen investointiavustusta.
– Ne eivät sotke markkinaehtoisten asuntojen markkinaa, jossa on jo liikaa asuntoja, Mykkänen sanoi.
Lisäksi asp-korkotukilainan enimmäismäärää korotetaan.
Nopeat neuvottelut
Hallitus kokoontui budjettiriiheen tiistaiaamuna. Neuvottelujen oli määrä jatkua vielä keskiviikkona, mutta hallitus löysi yhteisymmärryksen yhden päivän aikana.
Pääministerin mukaan budjettiesitys syntyi sujuvasti ja päättäväisesti.
– Se kertoo toimintakykyisestä hallituksesta. Me tehdään toimia, että velkalaiva kääntyy.