Työn kustannusten laskeminen on yrityksille keino taloudellisen voiton saavuttamiseksi. Järkyttävät uutiset vanhusten hoidosta kertovat, kuinka siinä on menty jo liian pitkälle. Hoitajien määrän minimointi on johtanut vanhusten heitteillejättöön.
Näen saman ilmiön myös työssäni. Saan Oulun ammattikorkeakoulun viestinnän tutkinto-ohjelman tiimipäällikkönä jatkuvasti yrityksiltä pyyntöjä, joissa halutaan opiskelijoita harjoittelun varjolla suorittamaan ilmaiseksi jokin työtehtävä. Tarjolla on esimerkiksi mainosvideoiden kuvausta tai verkkosivujen suunnittelua – ilman harjoitteluun kuuluvaa ohjausta.
Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa lähes puoli miljoonaa opiskelijaa, kurssitettavaa, kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa, työkokeilijaa tai maahanmuuttajakoulutettavaa tekee vuosittain työtä ilmaiseksi. Pahimmillaan ihminen puurtaa töitä palkatta vuosikaupalla, ensin harjoittelijana, sitten työelämävalmennuksessa tai työkokeilussa ja lopulta kuntouttavassa työtoiminnassa.
Suurin osa yrityksistä toki toimii oikein, mutta osa niistä käyttää nykyajan orjia häikäilemättömästi hyväkseen. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaan työkokeilijoita ei saa ohjata samoille työnantajille toistuvasti, mutta mitään määrittelyä toistuvuudelle ei ole.
Palkattomalla työllä on vakavat vaikutukset. Se vie työpaikkoja ja vääristää kilpailua. Talous takkuaa, koska ilman palkkaa on vaikea kuluttaa. Työttömiä ilmaistyö ei aktivoi, pikemminkin passivoi. Suomessa työmarkkinat näyttävät kääntyneen ylösalaisin. Joidenkin pitää käydä töissä saadakseen työttömyysetuutta, ei palkkaa.
Työstä täytyy saada palkkaa ja palkalla pitää tulla toimeen. Siinä on yksi teemani näissä vaaleissa.
Ari-Pekka Sirviö
kansanedustajaehdokas (sd.)
journalismin lehtori, tiimipäällikkö
Oulu