Uuden Oulun asukasmäärä kasvaa, mutta valtuuston koko pysyy samana. Lautakuntia niputetaan jättilautakunniksi. Oululaisten edustuksellinen demokratia näin vääjäämättä heikkenee. Suurkuntakehitys johtaa päätöksenteon keskittymiseen ja lähidemokratiavajeeseen.
Lääkkeeksi demokratiavajeeseen Oulun kaupungin yhdistymishallitus on esittänyt uutena elimenä kansankäräjiä, jotka on tarkoitus järjestää kerran vuodessa neljällä suuralueella. Kansankäräjät sijoittuvat lautakuntien ja perinteisten asukastupien ja monipalvelukeskuksien välimaastoon.
Kansankäräjille on toistaiseksi suunniteltu vain puhevaltaa ja ne toimisivat ikään kuin lausuntojen hakijana keskushallinnolle. Onko tämä riittävästi vai onko jälleen kyseessä vain toinen juttutupafoorumi ilman todellista päätöksentekovaltaa?
Vihreiden demokratiaohjelmaluonnos sisältää erinomaisia ajatuksia demokraattisten rakenteiden luomiseksi, joista mainittakoon kaupunki- ja kunnanosavaltuustot ja osallistuva budjetointi paikallistason demokratian keinoina.
Osallistuvassa budjetoinnissa kuntalaiset voivat suoraan vaikuttaa kaupunginosalautakunnissa kaupungin talousarvion tärkeysjärjestyksiin ja itse päättää omalla alueellaan osasta alueellisiin peruspalveluihin tarkoitetusta rahamäärästä.
Jos suurkuntakehitys onkin osaltaan vastuussa demokratiavajeesta, ovat kuntien omistajapoliittiset linjaukset vastuussa paljon suuremmasta demokratian kaventumisesta.
Oulunkin viimeiset omistajalinjaukset puoltavat monien ennen liikelaitoksina toimineiden yksiköiden yhtiöittämistä kunnan omistamiksi osakeyhtiöiksi, jolloin päätöksenteko menee salaiseksi.
Yhtiöittämisessä vedotaan EU:n kilpailuneutraliteettisäädökseen, jossa kunnan on annettava tehtävät yhtiön hoidettavaksi, jos se toimii kilpailutilanteessa markkinoilla.
Tästä säädöksestä on kuitenkin useita poikkeuksia, jotka koskevat muun muassa tilanteita, jossa kunta tuottaa lakisääteisiä tehtäviä omana toimintana kunnan asukkaille (vesi- ja jätehuolto) tai jossa toiminta perustuu monopoliasemaan, luonnolliseen monopoliin tai näihin liittyviin palveluihin (satama).
Täten Oulun Vesi, Satama ja Jätehuolto eivät kuulu yhtiöitettävien liikelaitosten piiriin samoin kuin ei Oulun Energiakaan kaukolämmön tuotannon (kunnan kokonaistaloudellisuus, liiketaloudellinen hinnoittelu) ja verkoston (luonnollinen monopoli) osalta.
Paula Himanen
DI
liikelaitosten
johtokunnan jäsen
kuntavaaliehdokas (vihr./sit.)
Oulu