Uusi oppimisen tuen uudistus tulee voimaan elokuussa 2025. Sillä tarkoitetaan sitä, että peruskoulun tukijärjestelmää uudistetaan ja jatkossa päätetään suoraan oppilaan konkreettisista tukitoimista. Entiset tehostetun ja erityisen tuen päätökset jäävät historiaan, ja tilalle tulevat ryhmä- ja oppilaskohtaiset tukimuodot.
Entinen kolmiportainen tuki on toiminut kehnosti, sillä se ei välttämättä ole tuonut oppilaalle todellisia tukitoimia. Minä muiden opettajien tavoin olen usein ollut pettynyt siihen, että vaikka monien palaverien ja asiakirjojen täyttämisen jälkeen oppilas on siirtynyt tehostettuun tukeen, ei luokalle ole ollut mahdollista lisätä ohjaajaresurssia tai pienryhmäopetusta, koska rahaa ei ole ollut.
Suomi on monien muiden maiden tavoin sitoutunut Unescon Salamancan (v. 1994) julistukseen, jossa on linjattu siitä, että kaikilla oppilailla on oikeus osallistua yhteiseen opetukseen yhteisessä luokassa. Tätä inkluusioperiaatetta moni opettaja on huomannut vastustavansa käytännön kokemusten jälkeen, koska oppilas ei ole saanut tarvitsemaansa tukea yleisopetuksen luokassa.
Uusi oppimisen tuen uudistus lupaa parantaa inklusiivisista opetusta tuomalla tukea yleisopetukseen, mutta myös vahvistaa oppilaan oikeutta opiskella pienryhmässä silloin, kun tarvetta on. Tämä kuulostaa lupaavalta muutokselta edelliseen verrattuna.
Eniten uudistuksessa huolettaa se, että hallitus lupaa enemmän kuin kunnat oikeasti pystyvät toteuttamaan. Uudistuksessa on monta asiaa, jotka voivat mennä pieleen.
Ensinnäkin uudistukseen luvattua 100 miljoonaa per vuosi ei ole korvamerkitty oppilaiden tukeen ja ne voidaan pahimmassa tapauksessa käyttää paikkaamaan kuntien ahtaita taloustilanteita.
Toiseksi on mahdollista, että kuntapäättäjät löytävät laista joitain porsaanreikiä, jolloin lakia tulkitaan eri tavalla kuin sitä oli tarkoitettu.
Kolmanneksi voi käydä niin, että kunnat alkavat säästää kaikesta muusta koulun arkeen liittyvästä tärkeästä, johon tämä lain muutos ei ulotu. Esimerkkinä tästä ovat korvaamattoman tärkeät koulunkäynninohjaajat tai yleisopetuksen ryhmäkoot. On täysin eri asia, tuleeko tukea tarvitseva oppilas 20 vai 30 hengen luokkaan.
Tulevilla kuntapäättäjillä on iso vastuu huolehtia, että oppimisen tukeen suunnatut rahat käytetään niin kuin ne on tarkoitettu. Vaikka esimerkiksi perussuomalaiset ovat puhuneet oppimisen tuen sijaan sekoilusta ja pervoilusta, on tärkeää muistaa, mistä kuntapäättäjät voivat oikeasti päättää. Oppimisen tuen uudistus on erittäin merkittävä asia, jolla voidaan muuttaa koulujen arkea pysyvästi.
Mariam Kandelberg
luokanopettaja, erityisopettaja, vihreä poliitikko, Oulu