Monet kunnat ovat tiukan talouskuurin kourissa, niin Oulukin. Säästöjä haetaan yhä tiheämmällä kammalla ja juustohöylä viuhuu kaikilla sektoreilla. Allekirjoittaneet ja keskustalaiset päättäjät ovat säästöjen evästyskeskusteluissa tuoneet esille vaateen, ettei sivistys- ja kulttuuripalveluiden (sikun) säästöjä saa kohdentaa koulujen arkipäivän työhön.
Säästötoimenpiteitä on tehty jo niin useana vuonna, että se vaikuttaa oppilaiden oppimistuloksiin. Nyt asetettu miljoonan euron säästötavoite on vaadittu kohdistettavan kokonaisuudessaan sikun henkilöstömenoihin, joka kouluilla toteutettuna tarkoittaa opettajien ja ohjaajien vähentämistä sekä opetusryhmäkokojen kasvattamista. Käytännössä leikkaukset tulee aloittaa kesken kuluvaa lukuvuotta.
Opettajakunnan vahva viesti niin poliitikoille kuin viranhaltijoille on, että perustehtävän hoitamiseen on yhä vähemmän resurssia ja aikaa. Enenevässä määrin erilaiset projektit työllistävät opettajia. Tästä johtuen oppilaan ja opettajan rajapinnassa tapahtuva opetus ja oppiminen vähenee.
Opetusryhmät suurenevat ja ovat entistä heterogeenisempiä. Keskittyminen opiskeluun on yhä useammalle oppilaalle vaikeaa. Älylaitteet kiinnostavat siinä määrin, että oppilaiden nukkuminen vähenee, puhelin polttelee taskussa tunninkin aikana ja häiriökäyttäytyminen lisääntyy.
Lisäksi moni muukin tekijä vaikuttaa oppilaiden jaksamiseen ja keskittymiskykyyn. Tämän myötä opettajan työn vaativuus lisääntyy, kuten myös työmäärä.
Edellä kuvattujen olosuhteiden lisäksi myös vallitseva koronatilanne on tuonut omat haasteensa koulumaailmaan.
Suunnitellut säästötoimet vähentäisivät lasten ja nuorten opetukseen käytettäviä resursseja entisestään.