Valtioneuvoston tulisi käynnistää turvallisuustutkintalain mukainen tutkinta ja antaa Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) selvittää syyt Anneli Aueria kohdanneeseen oikeusmurhaan, katsoo Auerin asianajaja Markku Fredman.
– Tämä toivottavasti pysähdyttää kaikki toimijat, niin syyttäjät, asianajat kuin tuomaritkin pohtimaan sitä, että kuinka varmasti johonkin voidaan luottaa ja osataan kyseenalaistaa, Fredman kommentoi Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiota STT:lle.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi keskiviikkona kaikki syytteet Auerin ja hänen entisen miesystävänsä seksuaali- ja väkivaltarikosoikeudenkäynnissä. Auer ja Jens Ihle (entinen Kukka), tuomittiin Turun hovioikeudessa vuonna 2013 vuosien vankeusrangaistuksiin seksuaali- ja väkivaltarikoksista, joista he ovat jo istuneet vankeusrangaistukset.
Toissa vuonna korkein oikeus päätyi purkamaan tuomion pääosin. Tuomion purku liittyi siihen, että asianomistajina olleet Auerin lapset ovat aikuistuttuaan kertoneet, että heidän aiemmat kertomuksensa eivät pidä paikkaansa.
Valtakunnansyyttäjä päätti viime vuoden alussa jatkaa Auerin ja Ihlen syytteiden ajamista uudessa oikeudenkäynnissä.
Lopputulema ei yllättänyt
Fredmanin mukaan käräjäoikeuden ratkaisun lopputulema ei yllättänyt heitä, sillä he ovat olleet optimistisia oikeudenkäynnin ajan.
– Siitä olin positiivisesti yllättynyt, että tässä (tuomiossa) ei menty siitä mistä aita on matalin. Eli tässä on arvioitu erikseen syyttäjän nimeämä näyttö ja puolustuksen näyttö. Näillä kummallakin eri perusteella on päädytty siihen, että syytteet on hylättävä, hän sanoo.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus totesi tuomiossaan, että todistelu uudessa oikeudenkäynnissä tuki sitä, että rikoksia ei tapahtunut.
– Nythän käräjäoikeus aika suoraan toteaa, että se aikanaan esitetty näyttö, joka nyt esitettiin uudelleen, ei tukenut näitä syytteitä. Käräjäoikeus on mielestäni aika rohkeasti todennut, että se syyttäjien niin sanottu tukitodistelu näiden lasten vanhoille kertomuksille ei ole tukenut näitä syytteitä, Fredman sanoo.
– Ei ole somaattista tai muutakaan näyttöä, joka tukisi lasten aikanaan antamia kertomuksia. Tältä osinhan aikanaan hovioikeus on päätynyt täsmälleen vastakkaiseen lopputulokseen.
Fredmanin mukaan he toivovat, että asian käsittely jää tähän eikä tuomiosta valitettaisi. Tosin keskustelut Auerin korvauksista alkavat Fredmanin mukaan vasta nyt.
– Mutta sanotaan, että näistä on vahvat käytännöt, minkälaisia ne korvaukset ovat. Ei ole tarkoitus siitä poiketa, minkälaisia korvauksia on aikaisemmin tuomittu.
Rikosprosessien heikot kohdat syyniin
Fredmanin mukaan Auerin tapauksessa on kyse yhteiskunnan perustoiminnoissa, lainkäytössä, tapahtuneesta virhetoiminnasta, poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka voidaan onnettomuuden tavoin ottaa tutkinnan kohteeksi.
Hän toivoo selvitystä rikosprosessien heikoista kohdista, joita pitäisi vahvistaa, jotta Auerin tapauksen kaltaisia ei enää tapahtuisi. Hänellä itsellään on myös näkemyksiä heikoista kohdista.
– Sanotaan näin, että oikeuslääketiede tai somaattinen lääketiede vaikuttaisi nyt olevan yksi semmoinen keskeinen seikka. Ja tietenkin oikeuspsykologia, joka on jo huomattavasti kehittynyt siitä, mitä se oli vuonna 2011, kun lapset on haastateltu.
– Minusta olisi oleellista, että tässä arvioitaisiin kaikki toimijat, niin sosiaalitoimi, poliisi, tuomioistuin, syyttäjät kuin asianajajat. Mietittäisiin, miten voisimme kaikki parantaa toimintatapojamme, jotta tämmöistä ei tapahtuisi.
Tutkinnalla edistetään yleistä turvallisuutta
Otkesin mukaan sillä itsellään ei ole toimivaltaa käynnistää turvallisuustutkintaa Auerin tapauksen kaltaisesta tapahtumasta. Kyseessä olisi poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta, jonka aloittamisesta päättää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä.
Valtioneuvoston yleisistunto päättää ja asettaa tutkintaryhmän, joka toimii itsenäisesti ja riippumattomasti Otkesin yhteydessä.
– Jos Otkesille esitettäisiin tällainen pyyntö, pyytäisimme kyseistä tahoa lähestymään jotain ministeriötä ja viemään esityksen sitä kautta eteenpäin poikkeuksellisen tapahtuman tutkintana ja siten valtioneuvoston käsiteltäväksi, kerrotaan Otkesin viestissä STT:lle.
Otkesin mukaan poikkeuksellinen tapahtuma on muu vakava tapahtuma, joka ei ole onnettomuus, ja joka on omiaan järkyttämään vakavalla tavalla kansalaisten turvallisuuden tunnetta tai yhteiskuntajärjestystä. Poikkeuksellinen tapahtuma voi olla myös tapahtuma, joka on kohdentunut yhteiskunnan perustoimintoihin, kuten esimerkiksi kriittiseen infraan.
– Poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan tavoite on sama kuin turvallisuustutkinnalla eli yleisen turvallisuuden edistäminen, Otkesista kerrotaan.
Otkesin mukaan nykyisen lain puitteissa valtioneuvosto on aloittanut neljä poikkeuksellisen tapahtuman tutkintaa: 8-vuotiaan lapsen kuolemaan johtaneet tapahtumat, puukotukset Turussa, koronaepidemian ensimmäinen vaihe ja Helsingin kaupungin tietomurto.
