Suomalainen asumisoikeusjärjestelmä on tarjonnut asukkailleen turvallista ja kohtuuhintaista asumista jo yli 30 vuoden ajan. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen mukaan järjestelmässä piilee kuitenkin merkittävä julkisen talouden riski, minkä vuoksi hallitus aikoo lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen rahoittamisen vuoden 2025 lopussa. Tämä päätös ansaitsee tarkemman arvioinnin.
Otetaan esimerkiksi Suomen kaksi suurinta asumisoikeusoikeusyhtiötä Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja TA-Asumisoikeus Oy.
Vuoden 2023 lopussa näillä kahdella asumisoikeusyhteisöllä oli valtion takaamia arava- ja korkotukilainoja yhteensä alle 1 200 euroa neliömetriä kohden. Vertailuna vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat olivat viime vuonna pääkaupunkiseudulla 4 500 euroa, ja muissa suurissa kaupungeissa 2 000–3 000 euroa. Täten valtion riskin katsominen vaikuttaa liioitellulta, etenkin kun asumisoikeusasuntojen rakentaminen on sallittu ainoastaan väestömäärältään kasvaville paikkakunnille.
Lisäksi vuosina 2013–2023 pitkän korkotuen vuokra-asuntojen lainakanta on ollut keskimäärin 8,6 miljardia euroa ja asumisoikeusasuntojen lainakanta 2,9 miljardia euroa. Tänä aikana korkotukea on maksettu pitkän korkotuen vuokra-asunnoille 99 miljoonaa euroa ja asumisoikeusasunnoille 12 miljoonaa euroa.
Suhteessa lainakantaan asumisoikeusasunnoille on maksettu vain 0,4 prosenttia korkotukea, kun taas pitkän korkotuen vuokra-asunnoille on maksettu 1,2 prosenttia, eli kolminkertainen määrä.
Asumisoikeusasuntoihin verrattuna valtion takausvastuut ovat pitkän korkotuen vuokra-asuntokannassa lähes kolminkertaiset, ja myös korkotukimenot ovat huomattavasti suuremmat. Tämä tausta huomioiden on erikoista korostaa asumisoikeusasuntojen merkittäviä taloudellisia riskejä valtiolle.
Asumisoikeusjärjestelmä on toiminut moitteettomasti vuosikymmeniä aiheuttamatta tappioita valtiolle, ja näin tulee olemaan myös jatkossa. Sen takaavat arava- ja korkotukilainojen vakuutena olevat uudehkot ja suurissa kaupungeissa sijaitsevat asumisoikeustalot, joiden todellinen arvo selvästi ylittää valtion takausvastuut.
Rahoituksen lopettamisen sijaan valtion tulisi keskittyä asumisoikeusjärjestelmän kehittämiseen. Tämä olisi järkevää valtion taloudelliseen tilanteeseen nähden, sillä asumisoikeusmaksujen ansiosta valtion takausvastuut ovat uusissa asumisoikeusasunnoissa kymmenen prosenttia alhaisemmat kuin pitkän korkotuen vuokra-asunnoissa. Kuitenkin yhteiskunnalle tulevat verotuotot, noin 40 prosenttia asuntojen hankinta-arvoista, ovat molemmista järjestelmistä samansuuruiset.
Esa Kankainen
Asuntosäätiön toimitusjohtaja
Esa Mustonen
TA-Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja