Mieli ry:n mukaan vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriön, ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Suomen väkiluku oli vuoden 2023 lopussa noin 5,6 miljoonaa, eli mielenterveyden häiriöistä kärsii vuosittain reippaasti yli miljoona suomalaista.
Näiden miljoonan suomalaisen lisäksi mielenterveyden häiriöillä on vaikutusta häiriöstä kärsivän lähipiirille ja koko yhteiskunnallemme. Hyvinvointialueiden tarkoituksena oli tasata hyvinvointipalveluiden tasavertaista saatavuutta ympäri Suomen. Palvelut kuitenkin vaihtelevat hyvinvointialueesta riippuen, ja myös alueiden sisällä.
Pohteen alueella toimiva terveydenhuollon ammattilainen neuvoo, miten mielenterveyden palveluihin kannattaa olla yhteydessä, nyt kun jonot ovat olleet Oulun seudulla pitkiä. (Kaleva 13.1.)
Neuvojen mukaan ennen avun hakemista tulisi tutustua Mielenterveystalo.fi -sivuston omahoito-ohjelmiin ja kokeilla ensin niitä. Tämän jälkeen, jos omahoito ei toimikaan, voi täyttää Terapianavigaattorin, minkä jälkeen voi ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon tai mielenterveyschattiin.
Hoidontarpeen arvioinnin jälkeen katsotaan minkälaista apua tarvitset. Sitten vuorossa voi olla ohjattua omahoitoa, tai jos se ei riitä, niin lyhytterapiaa ja lääkehoitoa.
Avun hakeminen voi olla vaikeaa jo muutenkin huonosti voivalle ihmiselle, niin tällaisen ohjeistuksen jälkeen avun hakeminen voi tuntua vieläkin vaikeammalta, tai jopa mahdottomalta. On liikaa eri askelia, miten päästä hoitoon. Neuvot herättivät paljon keskustelua muun muassa siitä, miten mielenterveyden palveluihin on melkein mahdotonta päästä, ja jonot ovat pitkiä.
Aiemmin mainitun Terapianavigaattorin täyttäminen kestää 20–30 minuuttia. Terapianavigaattorin lisäksi Pohteen sivulla on lista yhteystietoja mielenterveyspalveluista.
Jos ihminen kärsii mielenterveydellisistä haasteista, onko hänellä voimavaroja täyttää itsenäisesti laajaa kyselyä päästäkseen avun piiriin? Puhumattakaan siitä, että lukuisista puhelinnumeroista pitäisi löytää oikea numero, johon soittaa.
Kaikille myöskään internetissä asioiminen ei ole helppoa tai välttämättä ollenkaan mahdollista. Nykyään palvelut ovat yhä enemmän netissä, ja siinä on myös huonot puolensa. Pahimmillaan se syrjäyttää osan ihmisistä pois palveluiden piiristä.
Mieli ry painottaa toimivien ja helposti saavutettavien palveluiden merkitystä. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita täytyy saada ympäri Suomen. Esimerkiksi walk in -terapiaa voitaisiin lisätä. Sen lisäksi hoidon piiriin pääseminen tulisi helpottua ja mahdollistua matalalla kynnyksellä.
Mielenterveystyössä tulisi ennen kaikkea panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Tällä hetkellä mielenterveystyö painottuu erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Ennaltaehkäisy on äärimmäisen hyödyllistä niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta: ihmiset voivat paremmin, ja pitkässä juoksussa kustannuksetkin vähenevät.
Helmi Häkkilä
sosionomiopiskelija, Ylivieska
Sini Hussa
sosionomiopiskelija, Oulainen