Esiselvitys: Po­lii­sin mukaan Oulun kau­pun­gin­joh­toa ei epäillä vir­ka­ri­kok­sis­ta

Kärpät: NHL-asian­tun­ti­ja Kärp­pien yl­lä­tys­han­kin­nas­ta: ”Hy­vä­kun­toi­nen Nick Ritchie on yli­voi­mai­nen pelaaja Suomen lii­gaan”

Ukrainan pakolaiset: Marian syn­ny­tys alkoi samana iltana kun tieto Oulun pak­ko­läh­dös­tä tuli

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Onko iällä väliä? – ky­se­lyis­tä ja mie­li­pi­de­mit­tauk­sis­ta pitää poistaa ylä­ikä­ra­ja ko­ko­naan

Mitä yhteistä on Jaakko Iloniemellä (90) ja Aira Samulinilla (95). He ovat ikäsyrjinnän kohteena. Tämän ikäisiä ei kuulla mielipidekyselyissä, vaikka olisivat tolkun ihmisiä. Sen sijaan vähemmän tolkuissa olevia, alle 75-vuotiaita kyllä kelpaa haastatella.

Ikäsyrjintä on yleisin syrjinnän muoto. Se on osattomuutta tai syrjintää, joka vähentää ikääntyvien ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Suomessa ei toistaiseksi ole ymmärretty sitä yhteiskunnallista muutosta, jonka elämän pidentyminen loppupäästä aiheuttaa. Vuonna 2030 joka viides suomalainen on 70-vuotias tai sitä vanhempi. Vuonna 2060 meitä on joka neljäs.

Yksi yhteiskunnallisista trendeistä, jossa ikääntyneiden äänen tulee kuulua entistä vahvemmin, on digitalisoituminen. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon käsityksen mukaan digipalvelujen kehittäminen ilman tukipalveluja tai vaihtoehtoisia palvelumuotoja on yksi ikäsyrjinnän ilmenemismuoto. Miten sitä voi kyselyihin vastata, jos ei ole laitteita eikä digiosaamista.

”Ikäystävällistä yhteiskuntaa ei voi kehittää eikä ikäihmisille sopivia palveluja parantaa, ellei meiltä ikäihmisiltä itseltämme kysytä, mitä tarvitsemme.”

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.