YK:n ilmastokokouksen alkaessa Balilla korostuu tarve vähentää päästöjä tuntuvasti. Vaikeutena on oikeiden keinojen löytäminen. Biopolttoaineet ovat tästä hyvä esimerkki.
Indonesian turistisaari Bali muuttuu tänään lomakohteesta kansainvälisen ilmastopolitiikan keskipisteeksi, kun siellä alkaa YK:n lähes kaksiviikkoinen neuvottelumaraton. Jos kaikki sujuu hyvin, sen päätteeksi pitäisi olla käsillä "tiekartta" kohti Kioton sopimuksen jälkeistä aikaa. Mutta onnistuminen siinä ei ole varmaa.
Ilmastonmuutoksen vakavuutta ei mikään valtio ainakaan julkisesti enää kiistä. Todistusaineisto on jo aivan liian vakuuttavaa. Tarvittavista keinoista päättäminen yhteistuumin onkin sitten jo toinen asia.
Jos tavoitteeksi otetaan EU:n esittämä 60--80 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä, silloin ei mikään maa voi olla vapaamatkustaja. Halukkuus sitoviin vähennysvelvoitteisiin on silti monelle yhä kiven takana. Toistaiseksi maailman energiankulutus on tukevassa kasvussa.
Sitovien velvoitteiden ongelmana on myös se, että kunkin hetken tietämyksellä järkeviksi oletetut toimenpiteet saattavat todellisuudessa osoittautua aivan muuksi. Juuri näin on käymässä biopolttoaineiden kohdalla.
EU on jo ehtinyt laatia direktiivin siitä, että vuoteen 2020 mennessä kymmenen prosenttia liikennepolttoaineista pitäisi olla biopohjaisia. OECD:lle laadittu tutkimus kuitenkin kertoo, että nykyiset biopolttoaineet saattavatkin olla ympäristön ja elintarvikehuollon kannalta kokonaisuutena jopa vahingollisempia kuin tavalliset polttoaineet.
Esiin tulleisiin kysymyksiin on syytä suhtautua vakavasti. Helppoja vastauksia ei ole. Esimerkiksi Neste vakuuttaa, että sen raaka-aineena käyttämä palmuöljy on tuotettu kestävien periaatteiden mukaan. Mutta vaikka niin tässä tapauksessa olisi, palmuöljyn tuotannon kasvu ylipäätään on ympäristölle kokonaisuutena kyseenalaista.
Neste on juuri päättänyt valtavasta investoinnista Singaporeen ja aikoo tulla maailman johtavaksi biodieselin tuottajaksi. Iso markkina on avautumassa, mutta silloin juuri Nesteellä on suuri vastuu tuotannon kestävyydestä. Biopolttoaineiden yleistyminen kestävällä tavalla vaatii vielä paljon tutkimusta, tuotekehittelyä ja uusia ratkaisuja. Äkilliseen suureen kysyntään vastaaminen voi olla hyvin ongelmallista, ja EU:n direktiivi johtaa juuri sellaiseen tilanteeseen.
Ilmastosta on nopeasti tullut yksi talouselämän pääpuheenaiheista. Suomessa elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi torstaina raportin, jossa viiden tärkeän suomalaisyrityksen korkein johto kertoo omasta suhtautumisestaan.
Monet yritykset ovat jo tehneet paljon päästöjen vähentämiseksi. Tämän pitäisi näkyä myös edessä olevissa ilmastosopimuksissa. Yritysten olisi saatava kilpailuetua, jos ne tekevät jotain tuotetta huomattavasti vähemmillä päästöillä kuin kilpailijansa toisissa maissa.
Kaikilla tuotannonaloilla on silti tarpeen panostaa mahdollisimman vähäpäästöisen teknologian kehittämiseen. On aivan selvää, että sellaista edellytetään vielä alalla kuin alalla, ja ensin ehtivillä on siinä kilpailuvaltti.
Talouselämänkin kannalta Balin neuvotteluiden epäonnistuminen olisi takaisku. Tarvitaan nimittäin selkeät ja kaikkia koskevat pelisäännöt Kioton sopimuksen jälkeiselle ajalle.
Kansainväliset neuvottelut harvoin näkyvät suoraan kansalaisten arjessa. Balilla alkava kaksiviikkoinen on tästä poikkeus. Siellä puhutaan asioista, jotka vaikuttavat vielä elämänmenoon kaikkialla.
Greenpeacen kampanja palmuöljyä vastaan kertoo energiaratkaisujen vaikeudesta.