Pääkirjoitus

Odotus ben­sa-ales­ta lorahti tyhjiin – väi­tet­ty sopu pal­jas­ti Orpon hal­li­tuk­sen eri­pu­rai­suu­den

Hallitus päätti täsmätoimista polttoaineiden kalliiden hintojen lieventämiseksi. Tavalliselle autoilijalle hinnat tuskin laskevat bensapumpuilla.
Hallitus päätti täsmätoimista polttoaineiden kalliiden hintojen lieventämiseksi. Tavalliselle autoilijalle hinnat tuskin laskevat bensapumpuilla.
Kuva: Jussi Leinonen / Arkisto

Hallitus tiedotti torstaina löytäneensä sovun polttoainekriisin lieventämiseksi. Keinot kalliin bensan aiheuttamiin haittoihin paljastuivat vaikutuksiltaan vaatimattomiksi. Lisäksi hallituksen lopputulosta ei saatu aikaiseksi kovin sopuisasti.

Autoilun kustannuksia pyritään helpottamaan 60 miljoonan euron paketilla. Puolet rahasta ohjataan kuljetusalalle sekä maa- ja metsätalouteen. Ajoneuvoveroa kevennetään 20 miljoonalla eurolla. Työmatkakulujen verovähennyksen yläraja nousee 7 000 eurosta 7 800 euroon, mihin varataan 10 miljoonaa euroa.

Täsmätoimia suunnataan kiitettävästi ammattiliikenteeseen ja maatiloille missä kallis diesel rasittaa eniten. Paljon työmatkoja ajavien menoihin tarjotaan pientä helpotusta. Ristiriitaista on, että rahaa kuluihin siirretään muun muassa perusväylänpidosta, vaikka maanteiden heikko kunto kaipaisi enemminkin lisää tukea.

Bensapumpuilla miljoonien eurojen helpotukset näkyvät tuskin ollenkaan tavalliselle autoilijalle. Polttoaineet ovat osa maailmanlaajuista geopolitiikka ja niiden hinnat nousevat Lähi-idän kriisi, Hormuzinsalmi sulkemisen ja Ukrainan sodan takia.

Suomen hallituksen mahdollisuudet korjata kuluttajahintoja alas päin ovat vähäiset. Kevennyspakettiin sentään sisältyy pieni määräraha selvitystyöhön, jonka halutaan johtavan polttoainemarkkinoita nykyistä avoimempaan kilpailuun.

Jakeluvelvoite aiheutti eniten ristiriitoja hallituspuolueiden välillä. Perussuomalaiset ja kristilliset olisivat halunneet alentaa polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Kokoomukselle ja RKP:lle se ei käynyt, koska alempi jakeluvelvoite laskisi bensan hintoja vasta pitkällä viiveellä. Tieliikennepolttoaineiden jakelijoille myönnettiin kuitenkin uusia pieniä joustoja.

Jakeluvelvoitteen mukaisesti polttoaineisiin täytyy lisätä 19,5 prosenttia kalliimpia uusiutuvia polttoaineita, millä halutaan vähentää ympäristölle haitallisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä. Jos jakeluvelvoitetta olisi höllennetty, puhtaan energian investoinnit kuten biojalostamot vaarantuisivat.

Päätös jättää jakeluvelvoite ennalleen oli järkevä päätös hallitukselta. Jakeluvelvoitteella edistetään liikenteen vihreää siirtymää. Samalla vähennetään riippuvuutta ulkomailta tuotavista fossiilisista polttoaineista ja edistetään kotimaisen energian käyttöä liikenteessä.

Bensaneuvottelut etenivät tahmeasti useita viikkoja. Junnaus paljasti, miten eripurainen ja toimintakyvytön hallitus oli tämän asian kimpussa. Julkinen nokittelu ei lupaa sopuisaa loppukautta Petteri Orpon (kok.) hallitukselle.

Pääministeri jakoi lopulta etukäteen julkisuuteen tietoja bensapaketista ja sanoi sen odottavan vain perussuomalaisten hyväksyntää. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ei sulattanut Orpon painostusta. Purra antoi sosiaalisessa mediassa ymmärtää, että bensapaketista ei oltu saatu vielä yksimielisyyttä.

Päähallituspuolueiden keskinäiset syyttelyt huipentuivat Orpon ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelä sanailuihin. Orpo ihmetteli perussuomalaisten vaikeuksia puolustaa hallituksen yhteistä päätöstä. Mäkelän mukaan päätös tehtiin vain pääministerin kasvojen säilyttämiseksi.