Julkisuudessa on käyty keskustelua keskustan kansanedustajan Pekka Aittakummun loikkauksesta perussuomalaisiin. Perinteisesti vanhoillislestadiolaisten poliittinen koti on sijainnut joko keskustassa tai kokoomuksessa. Aittakummun loikkausta on pidetty poikkeuksellisena.
Itse muistan lapsuudestani Kalajokilaaksosta, että Nivalasta oli Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n riveissä kansanedustajana vanhoillislestadiolainen Martti Linna vuosina 1958 - 1970.
Yhteisöllinen ilmapiiri oli 60-luvulla lestadiolaisessa liikkeessä sallivampi. Sukuni körttitaustaiset henkilöt kertoivat vierailleensa luontevasti lestadiolaisten seuroissa.
Ilmapiiri muuttui kuitenkin 70-luvulla jyrkemmäksi, mistä kertovat myös lestadiolaisten hoitokokoukset.
Toivottavasti yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa muuttuu enemmän lähimmäisen rakkauden suuntaan, jolloin jokaista ihmistä voidaan arvostaa riippumatta hänen etnisestä tai sosiaalisesta taustastaan.
Tärkeimpinä kriteereinä ottaa vastaan Vasemmistoliittoon lestadiolainen poliitikko ovat ainakin ne, että hän omaa vahvan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aatoksen ja ymmärtää muun muassa maahanmuuttajien merkityksen saada työntekijöitä työvoimapulasta kärsiville toimialoille.
Loikkausta odotellessa.
Mikko Raudaskoski
Oulun kaupunginvaltuutettu (vas.)