Opetusalan ammattijärjestö OAJ kannattaa oppivelvollisuuden laajentamista. OAJ pitää tärkeänä opinto-ohjauksen vahvistamista mutta edellyttää, että rahoituksen riittävyyttä arvioidaan.
– Uudistus on tärkeä koko kasvatuksen ja koulutuksen kentälle ja tuo myös opettajille työtä, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tiedotteessa.
Luukkaisen mukaan lakipaketissa on huomioitu useita OAJ:n lausuntokierroksella esiin nostamia muutostarpeita kuten rahoituksen painopisteen siirtämistä opetukseen ja ohjaukseen.
Myös lukio-opettajien huoli oppimateriaalihankinnoista on kuultu. Ammatilliset opettajat puolestaan olivat huolissaan perusopetuksen arvioinnista ja tuesta. Niitä on nyt lakiesityksessä uudistettu.
OAJ pitää hyvänä, että ammatillisessa koulutuksessa kirjataan opiskelijan suunnitelmaan hänen tarpeensa opetukselle ja ohjaukselle. Uudessa tutkintoon valmentavassa koulutuksessa opetus kirjataan opiskelijan suunnitelmaan, ja arvioijana toimii opettaja. Hyvänä OAJ pitää myös sitä, että koulupudokkuuden ehkäisyyn tulee lisävelvoitteita.
OAJ pitää opinto-ohjauksen vahvistamista hyvänä
OAJ on tyytyväinen, että uudistuksessa vahvistetaan opinto-ohjausta. OAJ korostaa, että opinto-ohjaajien määrän sitovat mitoitukset on selvitettävä. Uudistusta toteutetaan tiukassa aikataulussa, ja siksi hankintojen valmistelu on OAJ:n mukaan syytä aloittaa mahdollisimman pian.
OAJ:n mielestä rahoituksen riittävyyttä tulee arvioida ja varautua nopeisiin lisärahoitustoimenpiteisiin. OAJ muistuttaa, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen perusrahoituksessa on merkittävä vajaus aiemmin tehtyjen leikkausten seurauksena.
Maksuttomuutta voisi OAJ:n mukaan rajata esimerkiksi 19 ikävuoteen, kun lakiesityksessä maksuttomuus on rajattu sen vuoden loppuun, jolloin nuori täyttää 20 vuotta. Vapautuvat rahat voitaisiin käyttää opiskelijoiden oikeuteen saada tukiopetusta ja erityisopetusta.
"Rahaa olisi tarvittu yli 10 miljoonaa euroa enemmän"
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtajan Terhi Päivärinnan mukaan uudistuksen suurimmat ongelmat ovat rahoituksen riittämättömyys ja liian kiire aikataulu.
– Meidän mielestä rahoitusta olisi pitänyt olla 140 miljoonaa euroa eli 10–11 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus nyt esittää.
– Jo ennen tätä lukio- ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu. Kun joku uudistus toteutetaan aliresurssoidusti, se vaikeuttaa koulutuksen järjestäjien ja kuntien toimintaa.
Päivärinta on samaa mieltä OAJ:n kanssa, että maksuttomuuden tiukempi rajaus olisi antanut uudistukselle lisärahaa.
– Esimerkiksi kun täyttää 18 vuotta, matkakuluja olisi korvattu 10 kilometrin jälkeen, kun nyt rajana on 7 kilometriä.
Päivärinta olisi toivonut aikatauluun vuoden myöhästystä.
– Laki saadaan eduskunnassa hyväksyttyä ehkä joulun aikoihin. Viestintä uudistuksen vaikutuksista nuoriin, koulutuksen järjestäjiin, opettajiin ja huoltajiin jää lyhyeksi.
Kuntaliitto pitää nivelvaiheen koulutusta hyvänä
– Positiivista uudistuksessa on se, että nuoria ei vain väkisin laiteta toisen asteen koulutukseen vaan on luotu myös rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi on selkeästi vastuutettu, kuka nuoresta on vastuussa.
Nivelvaiheen tuva-koulutusta Päivärinta pitää myös hyvänä.
– Sen avulla pystytään räätälöimään nuorelle tulevaisuudenpolkua paremmin, jos se polku ei ole löytynyt.
Päivärinnan mukaan on tosin huono, että nivelvaiheen koulutus tulee voimaan vasta vuotta myöhemmin, kun uudistus astuu voimaan.
– Heille, jotka ovat oppivelvollisia ensi syksynä, ei ole niin monipuolisia mahdollisuuksia kuin vuotta myöhemmin.
Keskuskauppakamarin mukaan ei ole tehokkain keino
Elinkeinoelämän oppilaitokset EOL ry ja Keskuskauppakamari pitävät hyvinä tavoitteita, että jokaiselle nuorelle pyritään turvaamaan vähintään toisen asteen tutkinto, nostamaan koulutustasoa ja vähentämään syrjäytymistä. EOL:n ja Keskuskauppakamarin mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen vaan ei ole tehokkain keino tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Jotta nuori saa suoritettua toisen asteen tutkinnon, on hänellä oltava riittävä perusosaaminen ja opiskelukyky kunnossa. Maksuttomilla oppimateriaaleilla ja koulumatkatuella ei turvata näitä lähtökohtia, toteaa osaamisasiantuntija Mikko Valtonen Keskuskauppakamarin tiedotteessa.
"Tehokkaampaa kohdentaa tukea tarvitseville, ei koko ikäluokalle"
Keskuskauppakamarin mukaan monien asiantuntijoiden mielestä oppivelvollisuuden laajentamista tehokkaampi keino syrjäytymisen ehkäisyyn olisi kohdentaa uudistukseen varatut 129 miljoonaa euroa suoraan tukea ja ohjausta tarvitseville nuorille, ei koko ikäluokalle. Tämä tarkoittaisi erityisesti varhaiskasvatusta ja perusopetusta.
Keskeinen ongelma oppivelvollisuuden laajentamisessa on Keskuskauppakamarin mukaan sen tehottomuus suhteessa kustannuksiin.
– Suomessa nuorten osaamistaso on laskenut jo jonkin aikaa. Tämän voi havaita esimerkiksi PISA-tutkimuksen laskevista tuloksista. Ilman riittävää perusosaamista ei toisen asteen opinnoissa pärjää, Valtonen sanoo.
EOL:n toiminnanjohtajan Soile Korisevan mielestä näin suuri reformi pitää tehdä tarkasti kuunnellen niitä tahoja, jotka tulevaisuudessa tekevät työn ja kantavat vastuun.
– Lisäksi koulutuksenjärjestäjille on annettava riittävästi aikaa suuren muutoksen läpiviemiseksi. Uudistuksen voimaantuloa pitää lykätä ainakin vuodella, Koriseva sanoo.
EOL ry ja Keskuskauppakamari vetoavat eduskuntaan, että oppivelvollisuusuudistuksen toteuttamista harkittaisiin vielä kerran ja asiantuntijoiden näkemykset otettaisiin laajasti huomioon.