Politiikan rauhallisessa sydänkesässä jännitteitä on noussut pintaan teemasta, joka koskee erityisesti Pohjois-Suomea. Väännön kohteena on se, miten eduskuntavaalien tulos vastedes pohjoisessa lasketaan.
Pelissä on lopulta se, kuinka tarkasti kansalaisten tahto vaaleissa toteutuu.
Ongelman ydin on Lapin vaalipiirissä, josta valitaan vain kuusi kansanedustajaa. Siksi vaalipiirin niin sanottu piilevä vaalikynnys on maan korkein: Lapissa huippusuosittukaan ehdokas ei välttämättä pääse läpi. Näin käy, jos hänen ehdokasasettajansa, yleensä puolue, ei saa riittävästi ääniä.
Puolueen pitää Lapissa saada noin 14 prosenttia äänistä, jotta saa yhden kansanedustajan. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vihreiden Riikka Karppinen sai Lapissa toiseksi eniten ääniä, mutta ei mennyt läpi.
Toukokuussa työnsä jättänyt parlamentaarinen työryhmä esitti tilanteen korjaamiseksi räätälöityä mallia. Oulun ja Lapin vaalipiirit niputettaisiin yhdeksi vaalialueeksi.
Oulun vaalipiirissä äänestettäisiin edelleen Oulun vaalipiirin ehdokkaita, Lapin vaalipiirissä Lapin ehdokkaita, mutta paikat ratkeaisivat vaalialueella koko alueen äänten mukaan. Piilevä vaalikynnys putoaisi noin neljään prosenttiin.
Näppärältä näyttävä malli sisältää kuitenkin ongelmia. Suomessa olisi käytössä kaksi vaalituloksen laskentatapaa. Vaalipiirien idea taas on se, että äänestäjät vaikuttaisivat nimenomaan oman vaalipiirinsä tulokseen.
Esimerkiksi vaalijärjestelmien korjaustarpeita aiemmin selvittänyt ministeri Lauri Tarasti ei kannata työryhmän esitystä. Hän huomauttaa, että tuloslaskenta vaalipiireissä tapahtuisi kaksoissuhteellisuusmenetelmällä, "jota tavallinen kansalainen ei tulisi koskaan ymmärtämään". Olisi vain luotettava tietokoneiden kertomaan.
Jokainen puolue tekee laskelmia siitä, mikä olisi juuri sille edullisin malli. Keskusta ei kannata uutta pohjoisen vaalialuetta. Alueen suurin puolue voisi uudistuksen takia olla uuden laskentamallin menettäjä
Myös kolmen pohjoisen maakuntaliiton kannat ovat kielteiset, mikä on nostanut porua.
Jos ehdotus ei toteudu, ratkaisematta jää kysymys, miten vaalijärjestelmä saadaan kohtelemaan äänestäjiä tasa-arvoisemmin.
Pohjoisessa yksi ratkaisumalli olisi, että Oulun ja Lapin vaalipiiri yksinkertaisesti yhdistettäisiin uudeksi vaalipiiriksi. Näin koko maassa säilyisi sama tuloslaskentamalli.
Pohjoinen vaalipiiri olisi mitoiltaan kuitenkin valtava. Kalajokilaakson asukkaat katsovat maailmaa kovin eri kantilta kuin Utsjokilaakson väki.
Koko maan vaalialuekin takaisi valtakunnassa yhteisen tuloslaskentamallin. Jotta eduskunta ei sirpaloituisi, tarvittaisiin todennäköisesti yleinen äänikynnys esimerkiksi kahden kolmen prosentin tuntumaan.
Täydellistä laskentamallia tuskin onkaan. Nykyinen malli ei ole katastrofi mutta ei myöskään tasa-arvoisin mahdollinen. Keskustelua pitää siksi jatkaa.