Nuo­ri­so­vaa­lit oli­si­vat nos­ta­neet Oulun val­tuus­toon uuden ykkösen ja jy­my-yl­lät­tä­jän – Katrina Immonen ja Julia Kel­lo­nie­mi pitävät it­ses­tään sel­vä­nä, että ää­ni­oi­keut­ta käy­te­tään, kun sen saa

Nuorten kiinnostus politiikkaan vaihtelee suuresti, kertovat oululaisopettajat.

Oulu
Katrina Immonen ja Julia Kelloniemi seuraavat yhteiskunnallista keskustelua, vaikka äänestämään heillä ei ikä vielä näissä vaaleissa riitä.
Katrina Immonen ja Julia Kelloniemi seuraavat yhteiskunnallista keskustelua, vaikka äänestämään heillä ei ikä vielä näissä vaaleissa riitä.
Kuva: Pekka Kallasaari

Kaukovainion koulun yhdeksäsluokkalaiset Julia Kelloniemi ja Katrina Immonen kertovat seuraavansa yhteiskunnallista keskustelua ja politiikkaakin.

– Aina, jos on jotain isompaa pinnalla, niin tulee seurattua ja omia mielipiteitä mietittyä. Myös se kiinnostaa, jos on jotain, joka vaikuttaa itseeni tai läheisiini, Immonen kertoo.

Kelloniemi allekirjoittaa edellisen ja lisää kiinnostavien asioiden listaan omaan asuinalueeseen liittyvät asiat.

Erityisesti niitä käsitellään kunnallispolitiikassa. Pian valitaan vaaleilla, ketkä asioista päättävät seuraavat neljä vuotta, mutta Kelloniemellä ja Immosella ei ikä riitä äänestämään näissä vaaleissa.

Prosessia he pääsivät harjoittelemaan nuorisovaaleissa, jotka koordinoi nuorisoalan kattojärjestö Allianssi yhteistyössä Yle Uutisluokan ja Kuntaliiton kanssa.

Vihreäkö Oulu?

Jos Oulun valtuusto olisi valittu nuorisovaaleissa annetuilla äänillä, näyttäisi se erilaiselta kuin mihin on totuttu.

Eniten nuorten ääniä keräsivät vihreät, jotka olisivat nousseet valtuuston selkeäksi kärkipuolueeksi peräti 21 paikalla. Kakkossijalle nuorten äänissä kiri istuvan valtuuston suurin puolue keskusta, joka olisi saanut 15 paikkaa. Kokoomusryhmässä olisi nuorisoäänten perusteella 11 valtuutettua, perussuomalaisilla yhdeksän, vasemmistoliitolla viisi ja SDP:llä kolme.

Eniten henkilökohtaisia ääniä nuorilta rohmusi feministisen puolueen Taru Hallikainen. Hänen äänisaaliinsa olisi nostanut valittujen joukkoon myös todellisen jymy-yllättäjän, feministisen puolueen kanssa vaaliliitossa olevan eläinoikeuspuolueen ehdokkaan, joka itse sai nuorilta vain yhden äänen.

Nuorisovaalien tulokset ovat innostaneet jotkut ehdokkaat hehkuttelemaan omaa tai puolueensa menestystä. Kovin pitkälle meneviin johtopäätöksiin ei kuitenkaan liene aihetta ainakaan Oulussa, missä vaaleihin osallistui vain kourallinen oppilaitoksia. Jos tyhjiä ja hylättyjä ääniä ei lasketa, mielipiteensä kertoi noin 500 oululaisnuorta.

Tärkeää oppia

Vaalien siirtyminen lykkäsi nuorisovaalit aivan lukuvuoden loppuun. Tästä syystä vaalituloksia ei ole ehditty käsitellä kouluissa kovin tarkasti.

Kaukovainion koulun opinto-ohjaaja Pirjo Niittyviita pitää nuorisovaaleja silti oivallisina opin paikkoina. Äänestystapahtuma tulee tutuksi, eikä ainakaan sen vuoksi ääni jää myöhemmissä vaaleissa antamatta, että ei tietäisi, kuinka toimitaan.

– Nuorisovaaleissa äänestetään samalla tavalla kuin oikeissakin vaaleissa, Niittyviita sanoo.

Niin ikään vaaleihin osallistuneen Pateniemen koulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja Teuvo Vähkyrä on samoilla linjoilla. Vähkyrä suosittelee nuorisovaaleihin osallistumista muillekin kouluille.

– Pidän tärkeänä, että äänestämisestä voidaan luoda tapa, joka siirtyy ehkä sitten myöhemmällekin iälle.

Vaihtelevaa kiinnostusta

Sekä Niittyviita että Vähkyrä kertovat kokemuksekseen, että nuoret ovat hyvin vaihtelevasti kiinnostuneita politiikasta. Osaa ei voisi niin sanotusti vähempää kiinnostaa.

Julia Kelloniemi ja Katrina Immonen vahvistavat näkemyksen.

– Omat tuttuni ovat kiinnostuneita, mutta on myös passiivisuutta. Ehkä jotkut nuoret kokevat, että asiat ovat niin hyvin, ettei ole tarvetta äänestää. Ehkä pitäisi vielä lisätä tietoisuutta siitä, missä on kehitettävää, Immonen miettii.

Immoselle ja Kelloniemelle on itsestään selvää, että kun äänioikeusikä on seuraaviin kuntavaaleihin mennessä saavutettu, ääntä myös käytetään.

Kumpikaan heistä ei ole mukana puolueiden nuorisojärjestöissä tai muissa poliittisissa järjestöissä. On silti mahdollista, että heidät tavataan jatkossa aktiivisina yhteiskunnallisina osallistujina, ehkä ehdokkainakin.

Mutta kun sen aika ei vielä ole tullut, on tyydyttävä kysymään, minkälaisilla terveisillä kaksikko evästää tulevaa valtuustoa.

– Ottakaa kaikki ryhmät huomioon, Immonen sanoo.

– Kyllä, se on hyvä, Kelloniemi vahvistaa ja lisää, että Kaukovainiolle voisi hommata teiden varsiin lisää penkkejä, joilla istua.