Joka viides nuori on valmis kunnallisiin luottamustoimiin. Nuorten enemmistö, 55 prosenttia, sanoo äänestävänsä syksyn kunnallisvaaleissa. Vain yksi kuudesta nuoresta ei aio äänestää.
Tiedot selviävät Nuorisoasiain neuvottelukunnan, Nuorisotutkimusverkoston ja Kuntaliiton teettämästä tutkimuksesta. Se julkistettiin keskiviikkona Espoossa Kuuluuko nuorten ääni kunnassa? -seminaarissa.
Vaikka lupaukset äänestysaktiivisuudesta ovat yleensä yläkanttiin, tiedot kuitenkin osoittavat, että äänestysinnokkuus on nousussa", selvityksen tehnyt tutkija Kari Paakkunainen sanoo.
Useimmiten vaaliuurnilla ei käydä, koska nuorilta puuttuu sopiva ehdokas tai puolue. Nuoria ehdokkaita on nyt kuitenkin monilla paikkakunnilla mukana aikaisempaa enemmän. Nuoret eivät myös kiinnity helposti kuntiin, koska he muuttavat usein opintojen, työn tai kavereiden perässä.
Nuorten enemmistö on sitä mieltä, että puolueiden välisillä eroilla on merkitystä. Siksi äänestyslaiskuutta selittää osaltaan myös nuorten epävarmuus puoluepolitiikasta.
Todellisuus on myös karua. Vain kolmasosa nuorista uskoi mahdollisuuteen toimia mielekkäästi kunnallisessa demokratiassa. Ainoastaan reilu neljännes uskoi kansalaisten voivan luottaa järjestöjen ja puolueiden julkiseen toimintaan.Vajaa puolet nuorista ilmoittaa tuntevansa valtuutetun tai muun luottamushenkilön.
Tutkimuksessa suositellaan äänioikeutta 16-vuotiaille tai nuorisovaltuustojen perustamista.
Ristiriita on sukupolvien välinen
Paakkunainen uskoo, että perusristiriita on sukupolvien välinen. "Luottamushenkilöt ovat miehiä ja yli viisikymppisiä. Moni heistä uskoo puolueputkiin ja vanhoihin ideologioihin ja katsoo, että demokratia ja kuntapalvelut ovat heidän saavutuksiaan. Nuoret taas ottavat palvelut itsestään selvyytenä ja annettuina nautintaoikeuksina."
Paakkunaisen mielestä nuoria pitäisi päästää mukaan toimintaan jo asioiden valmistelussa. Nuorisovaltuustot ovat tässä hyvä reitti. Muutenkin pitäisi kaupunginosittain ja kyläkunnittain avata tärkeitä kysymyksiä poliittiselle keskustelulle. Myös virkamiesvaltaisuutta on varottava.
Vain pari-kolme prosenttia nuorista on puolueiden jäseniä. "Turha puhua, että puolueet edustavat kansaa. Puolueiden toimintaa pitää avata. Tämä tarvitsee julkisuutta, hikeä, aikaa, tilaa ja hitaita oppimisprosesseja", Paakkunainen arvioi.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti seminaarissa, että puoluetoiminnan ja kansalaisjärjestötoimintojen ei tarvitse olla ristiriidassa.
"Kansalaistoiminta tukee puoluetoimintaa ja auttaa ymmärtämään asioita eri perspektiivistä. Puolueet ovat kuitenkin se väylä, jonka kautta pystytään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Pitää pystyä toimimaan sekä kansalaisjärjestöissä että puolueissa", Vanhanen sanoi.