Datakeskushankkeet konkretisoivat Suomessakin tekoälyn laajamittaista käyttöönottoa. Keskukset ovat globaalisti tarpeellisia, mutta suurimpia voittajia ovat tietokonevalmistajat ja keskuksia hyödyntävien palvelujen tarjoajat. Paikallisille toimijoille jää helposti pelkkä paikan, rakentajien ja energian tarjoajien rooli.
Oulussa on hyvät lähtökohdat tekoälyn hyötyjen ulosmittaukseen. Vahvalla tekoälytutkimuksella, ohjelmistointensiivisillä yrityksillä ja julkisten palvelujen tarjoajilla on varmasti yhteisiä intressejä nopeasti kehittyvän teknologian hyödyntämisessä.
Oulun yliopisto on merkittävä edelläkävijä tekoälyn tutkimuksessa ja opetuksessa Suomessa. Yliopistossa on perehdytty kunkin hetken edistyneimpiin tekoälyteknologioihin, niitä on myös kehitetty ja myös sovellettu käytäntöön. Menetelmät ovat poikkileikkaavia soveltuen siten lukuisiin käyttökohteisiin.
Tärkeän tekoälyn osa-alueen, konenäön tutkimus käynnistyi jo vuonna 1981 ensimmäisen kirjoittajan palattua väitöstutkimusmatkaltaan Marylandin yliopistoon. Jo seuraavana vuonna oli ensimmäinen tekoälykurssi.
Yliopistossamme on Suomen ensimmäinen tekoälyn opintosuunta, joka on tuottanut runsaasti tekoälyyn perehtyneitä henkilöitä teollisuuden, tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin. Yrityksissä opiskelijat ovat sijoittuneet monenlaisiin tehtäviin.
Tutkimus on edennyt sovelluksista, kuten visuaalisesta laadunvalvonnasta, mobiilirobotiikkaan, kehittyneeseen tekstuurianalyysiin, 3-ulotteiseen konenäköön, kasvonilmeiden tunnistukseen ja lääketieteellisten kuvien analysointiin.
Syväneuroverkkojen läpimurron myötä tutkimus laajeni 2010-luvulla koneoppimismenetelmien käyttöön. Syväneuroverkkojen haasteet, suuri energiankulutus ja opetusnäytteiden määrä tunnistettiin ja energiatehokkaampia menetelmiä ryhdyttiin kehittämään. Lisäksi voimistui käyttöliittymissä tärkeän ihmisen tunnetilan analysoinnin tutkimus sekä radiotaajuuksiin perustuva kuvantaminen.
Energiatehokkaiden tekoälymenetelmien kehittäminen on tutkimuksen keskiössä. Useimmissa tekoälysovelluksissa on tänä päivänä tarve käyttää etenkin amerikkalaisen teknologiajohtajien palveluja (Microsoft, Google, Amazon, Apple, Nvidia ym.) Käyttäjät joutuvat hyväksymään näiden ehdot ja hinnat.
Lisäksi tarvitaan niiden massiivisia energiaa kuluttavia tietovarastoja ja pilvipalveluja, jotka ovat infrastruktuuriongelma. Energiatehokkaat menetelmät ja langaton hajautettu tekoäly voivat tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja ja mahdollisuuden siirtää laskenta yritysten omiin järjestelmiin.
Helsingissä ja Tampereella on panostettu viime vuosina merkittävästi resursseja tekoälyyn ja sitä palvelevien ekosysteemien kehittämisen. Helsingissä on tekoälyn lippulaivahanke Finnish Center for Artificial Intelligence ja Tampereella Tampere AI.
Oululla on edelleen hyvä mahdollisuus luoda omintakeinen profiili tekoälyn hyödyntämisessä. Oulun yliopiston hallinnon olisi oheistoimintojen sijasta keskityttävä läpimurtoteknologioiden, kuten tekoälyn, tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen.
Matti Lahdenperä ihmetteli (Kaleva 31.12./Lukijalta) yliopiston vähäisiä tekoälysatsauksia, vaikka se on muuttamassa maailmaamme. Teknologiavaikuttaja Juha Hulkko nosti Kalevan haastattelussa 16.2. esille sen, miten yhteistyö yliopiston, teollisuuden, kaupungin ja muiden toimijoiden välillä on liki kadonnut verrattuna 1970-luvun teknologiakaupunki Oulun syntyyn.
Nyt olisi viimeinen hetki yhteistyön virkistämiselle. Oululla on mahdollisuus omintakeiseen kansainvälisesti kilpailukykyiseen yhteistyöhön. Tarvitaan kaupungin johdon, yliopiston, tutkimuslaitosten, teollisuuden ja poliitikkojen osallistumista. Oululaisen median tehtävänä olisi tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja muille toimijoille.
Matti Pietikäinen
emeritusprofessori, Oulu
Hannu Hakalahti
tekniikan tohtori, Oulu
Olli Silvén
emeritusprofessori, Oulu