Norjan suur­pa­lon kal­tai­nen ka­tast­ro­fi olisi Suo­mes­sa­kin mah­dol­li­nen, arvioi pe­las­tus­joh­ta­ja

Drammenissa tulipalon leviämiseen johti sattumien summa. Pelastusjohtaja Marko Rostedt Helsingin kaupungilta arvioi, että Suomessa saman mittakaavan palo olisi epätodennäköinen.

Sadat ihmiset menettivät kotinsa Drammenin suurpalossa.
Sadat ihmiset menettivät kotinsa Drammenin suurpalossa.
Kuva: THOMAS FURE / AFP / Lehtikuva

Norjan suurpalon kaltainen onnettomuus voisi olla mahdollinen myös Suomessa, jos olosuhteet osuisivat kohdalleen, arvioi pelastusjohtaja Marko Rostedt Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta.

Norjan Drammenissa yli sata rivitaloasuntoa tuhoutui rinteeseen rakennetulla pientaloalueella viime perjantaina alkaneessa tulipalossa, jonka sammutustyöt jatkuvat edelleen. Palon syttymissyy ei vielä tiistaina ollut selvillä.

Rostedt arvioi, että monen tekijän summa johti onnettomaan lopputulokseen. Palon leviämistä edesauttoivat ainakin tuuli ja se, että talot sijaitsivat vieri vieressä rinteessä. Tuli leviää nopeasti ylöspäin. Sammutusletkujen vedenpaine puolestaan heikkenee, kun vettä ohjataan ylöspäin.

– Mediassa on puhuttu myös tuija-aidoista. Nehän palavat kuin soihtu, Rostedt huomauttaa STT:lle.

Norjassa on jo aiemmin suositeltu pihoille paloturvallisuussyistä lehtipuita havupuiden sijaan.

Lisäksi rakennusten ikkunat ovat olleet helteellä auki, mikä on lisännyt ilmavirtaa. Lähes kaikki rakennukset ovat olleet puuverhoiltuja.

Rostedt korostaa olevansa toistaiseksi mediatietojen varassa.

– Jos katsoin oikein Google Mapsista, niin ylös on johtanut vain yksi tie ja tien molemmin puolin on palanut. Pelastuslaitos ei ole välttämättä pystynyt käyttämään tietä. Palo on päässyt leviämään ylöspäin niin, että sammutusta on voitu tehdä vain helikoptereilla, Rostedt arvioi.

Rostedt pohtii myös, ettei läheisiltä paloasemilta ehkä ole saatu riittävästi pelastajia paikalle riittävän nopeasti.

– Tulipaloa pitäisi pystyä lähestymään joka suunnasta, jos tuuli yhtäkkiä kääntyy, kuten nyt oli käynyt.

Mediassa on myös spekuloitu sitä, minkälaiset palokatkot kyseisissä rivitaloissa on ollut. Vanhemmissa taloissa ei usein ole palo-osastointia, jolloin palo pääsee leviämään nopeasti katon kautta asunnosta toiseen.

Voisiko Pispala palaa?

Suomessa vastaava katastrofi voisi Rostedtin mukaan ehkä tapahtua, jos olisi pitkä kuiva kesä, voimakas tuuli, rinnetontti ja kaikki muutkin tekijät olisivat kohdallaan.

– Pohdin, mikä voisi olla Suomessa paikka, jossa vastaavaa voisi tapahtua. Rakenteellisesti lähimpänä on ehkä Pispala Tampereella, Rostedt sanoo.

–Sinnekin kuitenkin pääsee monesta suunnasta, ja monta paloasemaa on lähellä välittömässä lähtövalmiudessa. Toki voidaan spekuloida sillä, että jos on tosi kuiva kesä ja pelastuslaitoksen yksiköt ovat jossakin muualla isossa maastopalossa, tulee viiveitä ja voi aiheutua iso palo, Rostedt pohtii.

– Mutta saman mittakaavan palo, että ihan koko Pispala palaisi, olisi epätodennäköinen.

Muina riskikohteina Rostedt mainitsee vanhan Rauman, vanhan Porvoon ja Port Arthurin eli Portsan Turussa.

– Tällaiset vanhat suojellut vieri viereen rakennetut puutaloalueet, joita ei ole tehty nykymääräysten mukaisesti. Tiedän, että ainakin Raumalla on erityiset sammutussuunnitelmat.

Ilmoita asiavirheestä