Tulipalot: Tältä näyt­tä­vät tu­li­pa­lon jäljet Oulun Ran­ta­ka­dul­la

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Kolumni

Nii­nis­tön seu­raa­jan työ­pöy­däl­lä on iso joukko ark­ti­sia ky­sy­myk­siä ja ne ovat eri­tyi­sen mer­kit­tä­viä poh­jois­suo­ma­lai­sil­le

Päätoimittaja Antti Kokkonen
Päätoimittaja Antti Kokkonen
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Jos menetämme arktisen, menetämme koko maapallon.

Presidentti Sauli Niinistö lausui tämän dramaattisen tosiasian YK:n ilmastokokouksessa Glasgowssa marraskuussa 2021.

Niinistö halusi painottaa sitä, että arktisena maana Suomi on erityisen huolestunut muuta maapalloa kovempaa vauhtia lämpenevästä arktisesta alueesta.

Niinistö on molempien presidenttikausiensa ajan ollut kiinnostunut arktisesta. Se on luontevaa. Arktinen yhteistyö kuuluu pitkälti presidentin ulkopolitiikan toimivaltaan, koska alueen maat eivät pääosin ole EU:ssa.

Maailman geopolitiikassa painopiste on siirtymässä kohti pohjoista. Yksi ajuri siihen on Koillisväylä. Sen avautuminen lyhentäisi tuntuvasti meriliikenteen reittejä. Pohjoiset reitit ovat myös sotilaspoliittisesti merkittäviä.

Istuva presidentti ei ole tyytynyt hokemaan pohjoisen merkityksen yleistä kasvua. Hän on nostanut esiin konkreettisia ehdotuksia USA:n ja Venäjän presidenttien kanssa käymissään keskusteluissa.

Vuonna 2017 Niinistö vieraili Donald Trumpin luona Valkoisessa talossa. Tapaamisessa hän nosti esille mustan hiilen ja soihdutuksen tuomia haittoja.

Arktisen alueen öljyntuotannon sivutuotteena syntyy runsaasti nokipäästöjä. Lumelle päätyessään ne jouduttavat ilmastonmuutosta.

Soihdutus on toinen iso ongelma. Siinä poltetaan hallitusti valtavat määrät maakaasua, jota tulee maan uumenista öljynporauksen sivutuotteena.


Arktinen neuvosto on ollut tärkein yhteistyön foorumi arktisen alueen kysymyksiä pohdittaessa. Sen fokus on ollut ympäristökysymyksissä ja alkuperäiskansojen oikeuksissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on käytännössä halvaannuttanut neuvoston työn. Yhtä lailla toisen yhteistyöelimen, Barentsin euroarktisen neuvoston työ on seis.

Venäjän keskusteluyhteyden katkeaminen ei ole ainoa muutos arktisen politiikassa. Ympäristö- ja ihmisoikeuskysymysten rinnalle on noussut muita isoja teemoja.

Arktinen alue, sen haasteet ja mahdollisuudet ovat siksi nousemassa voimakkaasti Niinistön seuraajan työpöydälle. Ne ovat erityisen tärkeitä meille pohjoissuomalaisille.

Sotilaallisen jännitteen kasvu sekä Suomen toteutunut ja Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys muuttavat olennaisesti tilannetta Pohjois-Suomen lähialueilla.

Kiinalla on kasvava intressi arktista kohtaan ja se käyttää Venäjää siltanaan pohjoiseen.

Pohjoisten liikennereittien rooli Suomen huoltovarmuuden kannalta on nousussa, kun Itämeren tilanne on epävakaa.

Iso kysymys Suomen turvallisuuden kannalta on se, voidaanko koko maa pitää asuttuna ja miten presidentti osaltaan voi siihen vaikuttaa.

Pohjoisen Suomen malmivarat ovat myös valinkauhassa. Niillä on taloudellisen arvon ja pohjoisen työllisyyden ylläpitämisen lisäksi muutakin merkitystä.

EU:n politiikassa on nousussa niin sanottu strateginen autonomia. Se tarkoittaa käytännössä riippuvuuden vähentämistä Kiinasta ja sen raaka-aineista. Pohjoisessa on harvinaisten ja kriittisesti tärkeiden mineraalien esiintymiä.


Miten kärkiehdokkaat näkevät arktisen alueen muuttuneen tilanteen? Toistaiseksi pohjoinen ulottuvuus on ollut vaalikeskusteluissa esillä niukasti.

Pekka Haavisto ja Alexander Stubb ovat arktisissa kysymyksissä vahvoilla ulkoministeritaustan vuoksi. Ulkoministerit ovat virkansa puolesta osallistuneet Arktisen neuvoston kokouksiin. Ne ovat olleet hyviä verkostoitumistilaisuuksia.

Jutta Urpilainen on EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari. Hänen katseensa on tässä työssä ollut enemmän etelässä kuin pohjoisessa. Grönlanti toki on kuulunut hänen salkkuunsa.

Muista ehdokkaista Mika Aaltola on ulkopolitiikan tutkijana perehtynyt hyvin arktiseen politiikkaan.

Mitä he ja muut ehdokkaat tänä päivänä ajattelevat arktisista kysymyksistä?

Lisävaloa siihen saadaan Kalevan ja Lapin Kansan ensi viikon perjantaina Oulussa pidettävässä puolen Suomen vaalikeskustelussa, joka välitetään suorana medioiden verkkosivuilla.