Turkki taipui tiistaisen nelituntisen neuvottelun jälkeen tukemaan Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseneksi. Madridissa Naton huippukokousta seuraavan Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Naton nykyinen yhtenäisyys näkyi kirkkaasti siinä, kuinka vahvasti liittokunnan jäsenet tukivat Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.
– Konsensusta kunnioitettiin, kuten pitää, mutta huomionarvoista on se, miten moni veti yhtä köyttä Suomen kanssa. Voi kuvitella, millaista painostusta ja vaikutusta Turkki on kokenut juuri maiden yhtenäisyyden takia, Madridin hotellista huippukokouspaikalle keskiviikkoaamuna matkustanut Salonius-Pasternak sanoo.
Sopu Turkin kanssa tarkoittaa sitä, että seuraavan kahden päivän aikana Suomesta ja Ruotsista tulee Naton tarkkailijajäseniä, kun nyt maat ovat kumppaneita. Tämän jälkeen käynnistyy ratifiointi eli hyväksymisprosessi kaikissa 30:ssä Naton jäsenmaassa. Sen on arvioitu kestävän muutamista kuukausista vuoteen.