Kaavoitus: Vä­li­ky­län ja Ruskon teol­li­suus­aluei­den väliin suun­ni­tel­laan uutta työ­paik­ka-aluet­ta

Sää: Ke­vät­tal­ven nätit päivät jat­ku­vat Oulun seu­dul­la, kes­ki­viik­ko­na voi tulla lisää lunta

Luitko jo tämän: Oulun ke­hu­tul­la tont­ti­po­li­tii­kal­la on kään­tö­puo­len­sa – Ve­ron­mak­sa­jien rahoja on myös tuh­lat­tu, arvioi apu­lais­pro­fes­so­ri

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Pääkirjoitus
Tilaajille

Na­to-ha­ke­mus to­teut­taa kan­sa­lais­ten tahdon, ja on Suomen kiis­tä­mä­tön etu, että Ruotsi tekee saman rat­kai­sun

Presidentin ja pääministerin Nato-ilmoituksessa huomionarvoista on halu tehdä jäsenyyshakupäätös viivytyksettä. Turvallisuuskysymys sekin. Tärkeä signaali Venäjälle on, että Suomi ja Ruotsi kulkevat nyt puolustusliittoon yhtä jalkaa.

Ei katsausta lähihistoriaan, ei Euroopan turvallisuustilanteen läpikäyntiä, ei kuvailuja Suomen viiteryhmästä maailmalla. Presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin torstainen historiallinen kannanilmaus Suomen Nato-hakemuksesta oli lyhyt ja toteava.

Pitkää versiota ei nyt tarvittu siksikään, että valtiojohdon näkemykset asiassa ovat olleet ennakoitavissa jo hyvän aikaa. Peruste jäsenyyden haulle kerrottiin nyt käytännössä yhdessä lauseessa: ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta.”

Lausunnon uutisarvoisimmat kohdat liittyvät aikatauluun. Suomen on haettava jäseneksi ”ensi tilassa”, ja tarvittavat kansalliset askeleet on syytä ottaa ”lähipäivinä” ja ”ripeästi”. Nämä muotoilut herättävät jopa kysymyksen, onko valtiojohdon tiedossa jokin sellainen uhka, jota erityisesti halutaan eliminoida.

Suomen jäsenyyshakemusta on viime viikkoina rytmitetty yhteen Ruotsin kanssa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.