Tähtijuttu: Hou­kut­taa­ko Suomi vain hyvällä so­siaa­li­tur­val­laan? – Ilman asen­ne­muu­tos­ta ul­ko­maa­lai­sis­ta ei saada hel­po­tus­ta työ­voi­ma­pu­laan

Koti: Ou­lu­lai­sen Hillin perheen vuoden van­has­sa kodissa mie­len­kiin­toi­sen lisän tuovat si­sus­tuk­ses­sa käy­tet­ty vaneri sekä ik­ku­noi­na toi­mi­vat la­si­ele­men­tit

Tilaajille

Nä­kö­kul­ma: Opis­ke­lu­pai­kan kärk­ky­mi­ses­tä on tullut erään­lais­ta peliä – moni las­kel­moi vii­mei­seen asti, uhraako en­si­ker­ta­lai­suu­ten­sa ot­ta­mal­la tar­jo­tun paikan vastaan

Korkeakoulujen todistusvalinnan pisterajat ovat nousseet, kun hakijat ovat korottaneet arvosanojaan. Ensikertalaiskiintiö lisää vaikeuskerrointa: kannattaa miettiä, ottaako vastaan paikan muualta kuin ykköskohteestaan vai yrittääkö ensi vuonna uudelleen. Tuhannet varasijoilla olevat seuraavat nyt päivittyvistä tilastoista viimeisiä paikkoja, jotka vapautuvat 2. elokuuta.

Vipunen on opetushallinnon tilastopalvelu, josta voi seurata paikkojen vastaanottamista lähes reaaliajassa. Sieltä näkee myös esimerkiksi sukupuoli- ja ikäjakauman.
Vipunen on opetushallinnon tilastopalvelu, josta voi seurata paikkojen vastaanottamista lähes reaaliajassa. Sieltä näkee myös esimerkiksi sukupuoli- ja ikäjakauman.
Kuva: Marjo Oikarinen

Parhaat pärjäävät aina, mutta entä toiseksi parhaat? Tämä lausahdus norjalaisesta Lykkeland-televisiosarjasta tulee mieleen, kun seuraa opiskelupaikoista kamppailevia nuoria.

Norjassa myös toiseksi parhaiden pärjääminen oli ratkaisevaa, kun kansakunta rakensi öljyunelmaa. Kuinka paljon Suomeen mahtuu niitä parhaita, monen ällän ylioppilaita, jotka saavat valita opiskelupaikkansa ilman pääsykoetta? Taso nousee koko ajan, kun ylioppilastodistuksen arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa.