Petteri Orpon (kok.) hallituksen hanke irtisanomisen helpottamiseksi etenee. Lakiluonnos asiasta lähti maanantaina lausuntokierrokselle.
Hallitus linjasi jo hallitusohjelmassaan, että jatkossa irtisanomiseen riittäisi vain asiallinen syy. Tällä hetkellä vaaditaan asiallinen ja painava syy.
Nyt lakiluonnoksessa on päädytty muotoon "asiallinen syy, jonka takia työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista".
Lisäksi muutoksia tulisi varoitusten antamiseen ja työnantajan velvollisuuteen etsiä työntekijälle muuta työtä ennen irtisanomista.
Hallitus haluaa, että yritykset palkkaisivat herkemmin uusia työntekijöitä.
– Tarkoituksena on yrittää luoda tunnelmaa, jossa riski koetaan yhä pienemmäksi ja työllistäminen yhä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, perusteli valtiosihteeri Mika Nykänen tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Lakiluonnoksessa arvioidaan, että vaikutukset työllisyyteen ovat luultavasti maltillisen pieniä.
Muutoksia valmisteli työryhmä, jossa olivat mukana työnantajat ja palkansaajat. Palkansaajat vastustivat muutoksia ja jättivät asiaan eriävän mielipiteensä.
Alisuoriutuminen olisi asiallinen syy
Mikä sitten olisi asiallinen syy? Lakiluonnoksessa ehdotetaan aiempien luonnehdintojen lieventämistä ja yhtä täysin uutta.
Uutena syy voisi olla ”työntekijästä johtuva jatkuvaluonteinen puutteellisuus työsuorituksessa”.
– Eli tällainen tietyntyyppinen alisuoriutuminen, selvensi hallitusneuvos Nico Steiner tiedotustilaisuudessa.
Lisäksi asiallinen syy voisi olla esimerkiksi velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten epäasiallista käytöstä tai huolimattomuutta. Tässä luonnehdinnassa aiemmin olleet sanat "olennaisesti" ja "vakava" poistettaisiin.
Tietyt irtisanomisperusteet olisivat edelleen erikseen kiellettyjä. Irtisanoa ei saisi esimerkiksi poliittisten mielipiteiden tai sairauden tai vamman vuoksi, tietyin poikkeuksin.
Varoituksia annettava harvemmissa tilanteissa
Muutoksia ehdotetaan myös varoitusten antamiseen. Nykyisin työntekijälle pitää ennen irtisanomista muissa kuin vakavissa tilanteissa antaa varoitus eli mahdollisuus muuttaa toimintaansa.
Jatkossa varoitusta ei tarvitsisi antaa, jos työntekijän olisi pitänyt ilman varoitustakin ymmärtää menettelynsä vakavuus ja moitittavuus. Myös aiemmin annettu varoitus samankaltaisesta asiasta voisi riittää.
Lisäksi hallitus poistaisi työnantajalta lähes kokonaan velvollisuuden selvittää, olisiko työntekijälle yrityksessä muuta työtä. Se koskisi vain tilanteita, joissa työntekijä ei enää selviydy työtehtävistään esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi.
Hallituksen tavoitteena on antaa lopullinen lakiesitys kesäkuussa. Muutokset haluttaisiin voimaan vuoden 2026 alusta.
Työntekijät vastustivat: "Ideologista kurittamista"
Palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava vastustivat muutoksia. Ne eivät kannattaneet hallituksen tavoitetta alun perinkään.
Esimerkiksi SAK sanoi maanantaina tiedotteessa, että hallitus jatkaa "työntekijöiden ideologista kurittamista". Järjestö huomautti, ettei työllisyysvaikutuksia juuri ole. Sen mukaan työnantajat saivat läpi omia tavoitteitaan, mutta työntekijöille ei tullut "tasapainottavia elementtejä".