Tammikuun kolmas sunnuntai on kansanvallan juhlaa. Yli 2,5 miljoonalla suomalaisella on oikeus käyttää ääntään presidentinvaaleissa 28. tammikuuta. Ennakkoon on äänestänyt runsas 1,8 miljoonaa. Äänioikeutettuja on noin 4,3 miljoonaa.
Suomessa on järjestetty presidentin valinta suoralla kansanvaalilla viidesti vuodesta 1994 lähtien. Sunnuntaina koittaa kuudes kerta. Maaliskuussa virkavalan vannoo tasavallan 13. presidentti. Kausi kestää kuusi vuotta.
Presidentinvaalit poikkeaa muista kaksivaiheisuudellaan. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Mahdollinen toinen vaalikierros on sunnuntaina 11.2.
Presidenttiä ei voi Suomessa valita ilman kolmea tekijää: tarvitaan äänestäjä, taiteltava äänestyslipuke ja kynä sekä kotimaisesta koivuvanerista tehdyt äänestyskoppi ja vaaliuurna.
Näillä eväillä Suomessa on pidetty onnistuneesti satoja kunnallis-, eduskunta-, europarlamentti- ja presidentinvaaleja. Ensimmäiset vaalit itsenäisessä maassa järjestettiin 106 vuotta sitten.
Jokainen täysi-ikäinen Suomen kansalainen on äänioikeutettu presidentinvaaleissa, kunhan on täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 28.1. Asuinpaikka ei vaikuta äänioikeuteen.
Äänestyspaikalle pitää ottaa mukaan henkilöllisyyden todistamista varten kuvallinen asiakirja, esimerkiksi passi, ajokortti tai poliisin myöntämä henkilökortti.
Äänestyspaikka määräytyy väestötietojärjestelmässä 8.12. olleiden osoitetietojen perusteella. Näin vaikka olisi muuttanut toiselle paikkakunnalle joulukuun alkupuolen jälkeen.
Äänestäjän lisäksi paikalla on muitakin. Äänestyksen toimitsee vaalilautakunta, johon kuuluu viisi henkilöä: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä. Varajäseniä on kolme. Toimitsijoiden ohella tiloissa on vaaliavustaja ja muuta avustavaa henkilökuntaa.
Henkilöllisyyden toteamisen jälkeen vaalitoimitsija ojentaa äänestäjälle A5-kokoisen eli 148 x 210 millimetriä olevan keskeltä taitellun paperilipun. Se on tärkein valtiollinen lippu kaikissa demokraattisissa maissa.
Lipun vasemmalla puolella lukee presidentinvaalit 2024. Oikealla sivulla on ympyrä ja kirjaimet N:o. Oman ehdokkaan numero pitää kirjoittaa kynällä ympyrän rajojen sisäpuolelle. Mitä huolellisemmin numeron piirtää, sen helpompi siitä on ääntenlaskuvaiheessa saada selvää.
Taitos keskellä on erinomainen keksintö. Äänestäjä voi sulkea lipun laittamalla molemmat sivut vastakkain ja varmistaa vaalisalaisuuden säilymisen. Vaalitoimitsija kopaisee leiman lippuun ja äänestäjä tipauttaa sen tätä varten tehtyyn säiliöön.
Jos vaalilippu on yksinkertainen, niin ovat myös äänestyskoppi ja vaaliuurna. Niiden käyttöikä on useita kymmeniä vuosia, toisin sanoen ne ovat nähneet vaalin jos toisenkin.
Koppi on suljettu kolmelta sivulta, jolloin muodostuu äänestysrauhan takaava yksityinen tila. Kopissa on vino kirjoitusalusta ja seinältä roikkuu kynä.
Koppi ei ole mitenkään juhlava ulkoasultaan. Lähes kaikki Suomen äänestyskopit on timpuroitu kolmen millin vanerista ja tukevista rimoista. Jossakin on käytössä alumiinirakenteisia koppeja. Äänestyspaikalla on kaksi koppia.
Neliskanttiset vaneriuurnat ovat yhdenmukaisia, vaikkei niiden kokoa ole erikseen säädetty. Oikeusministeriö toimittaa tarvittavan määrän uurnia jokaiseen kuntaan. Uurna on sijoitettu vaalitoimitsijan viereen.
Aamun ensimmäisille äänestäjille sälyttyy tehtäväksi varmistaa, että uurna on tyhjä. Sen jälkeen uurnan sisäkansi lukitaan joko lukolla tai sinetöintinauhalla. Kanteen jää pieni aukko, josta lipuke mahtuu sisään. Aukko suojataan peitelevyllä aina sen jälkeen kun kukin äänestäjä on lippunsa uurnaan tiputtanut.
Uurna pysyy lukossa tai sinetissä koko äänestyksen ajan, 11 tuntia. Vaalihuoneistot avataan klo 9 ja äänestys päättyy klo 20. Kaikilla ennen kello 20 huoneistoon saapuneilla on oikeus jäädä äänestämään. Viimeisen äänen päädyttyä uurnaan, varapuheenjohtaja toteaa äänestyksen päättyneeksi. Kellonaika merkitään vaalipöytäkirjaan.
Kun äänestyspaikka sulkeutuu, äänten alustava laskenta aloitetaan heti. Vaalilautakunta lajittelee liput ehdokkaittain ja laskee sen perusteella tuloksen. Oman nipun muodostavat hylätyt äänet. Lautakunta tallentaa äänestysalueensa tuloksen vaalitietojärjestelmään. Lasketut äänet pakataan, sinetöidään ja toimitetaan vaalipiirilautakunnalle, joka tekee tarkastuslaskennan maanantaina 29.1. Samana päivänä kopit ja uurnat kuljetetaan takaisin vaalivarastolle.
Ennakkoäänten laskenta aloitetaan jo äänestyksen kuluessa. Tietoja julkistetaan laskennan valmistuttua klo 20, jolloin vaalipäivän äänestyspaikat on suljettu. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana.
Helsingin vaalipiirilautakunta vahvistaa ehdokkaiden koko maan äänimäärät tiistaina 30.1. Sen jälkeen oikeusministeriö ilmoittaa, järjestetäänkö toinen vaali vai ei.