Naalin suojelu on saanut 2,3 miljoonaa euroa rahaa EU:lta. EU:n Interreg-Aurora rahoituksen avulla viranomaiset, yliopistot ja luonnonsuojelujärjestöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa voivat jatkaa pitkään tehtyä naalin suojelutyötä.
Rahoitus varmistaa äärimmäisen uhanalaisen naalin suojelun eteen tehtävän työn Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2026 loppuun asti.
2000-luvun alussa naaleja oli Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella 40–60 yksilöä. Naalien määrä on kasvanut suojelutoimien ansiosta noin 550 yksilöön.
– Tavoitteena on tuhat aikuista naalia vuonna 2035. Jotta määrään päästään, suojelutoimien pitää jatkua, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo tiedotteessa.
Nyt saadun rahoituksen avulla jatketaan onnistuneita suojelutoimia: naalin lisäruokintaa eli ruokinta-automaattien täyttöä erämaassa, naalin pahimman kilpailijan ketun metsästystä tunturialueella ja tarhassa kasvaneiden naalien vapautuksia luontoon.
Ilman aktiivista suojelua naali uhkaa kadota Fennoskandian alueelta. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa naalin suojelusta Suomessa.
Kesällä 2022 naalin havaittiin pesineen onnistuneesti Enontekiön tunturialueella. Kyseessä on ensimmäinen kerta yli 25 vuoteen, kun naali pesi onnistuneesti Suomessa. Viime vuonna naali pesi Suomessa neljään eri pesään.
Uutena asiana naalin suojelussa tehdään tulevina vuosina naalien terveyden seurantaa.
– Seuraamme naalien tauteja ja loisia ulostenäytteiden avulla. Ruotsissa ja Norjassa on ollut tapauksia, joissa kapi on levinnyt ketuista naaleihin. Kapin seurauksena naalin kunto heikkenee ja pahimmillaan se johtaa eläimen kuolemaan. Koska ketut levittävät naaleihin tauteja, tulemme testaamaan myös metsästettyjä kettuja tautien varalta laboratoriossa, Ollila sanoo.
Metsähallituksen osuus EU-rahoituksesta on puoli miljoonaa euroa. Rahan avulla Metsähallitus jatkaa naalin lisäruokintaa, metsästää kettuja alueella, tekee kannan seurantaa ja kerää naalien terveyteen liittyviä näytteitä.
Myös ihmisen toiminta on uhka naalille. Tunturialueella ihmisen luontoon jättämät ruuantähteet ovat uhka naalille, koska ruuantähteet syö usein naalin pahin kilpailija kettu. Tunturialueella roskaamiseen puututaan aktiivisella viestinnällä.
– Tulemme tekemään aktiivista valistustyötä asiassa tulevien vuosien aikana. Tavoite on saada sekä tuntureilla asuvat paikalliset ihmiset että retkeilijät toimimaan jätteiden kanssa järkevästi. Kettu hyötyy esimerkiksi kalastajien maastoon jättämistä kalanjätteistä tai liikenteessä kuolleiden eläinten ruhoista, ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen WWF:ltä sanoo.
