Asunto-osakkeiden hintatietojen julkisuus voisi parantaa yksittäisen ostajan ja yksittäisen myyjän mahdollisuuksia hahmottaa entistä paremmin markkinatilannetta.
Tätä mieltä on Suomen kiinteistönvälittäjäliiton toimitusjohtaja Jukka Malila.
"Esimerkiksi nykyisessä kiivaassa markkinatilanteessa nähdään myös ylisuuria hintapyyntöjä, jotka ovat omiaan jumittamaan tarpeettomasti markkinoiden toimintaa", hän sanoo. "Markkinat voivat muuttua osaltaan terveempään suuntaan, jos epärealistisista hintapyynnöistä päästään eroon."
Viimeksi asunto-osakkeiden hintatietojen julkisiksi tekemistä esitti asuntoministeri Hannes Manninen (kesk). Hänen mukaansa se ehkäisisi ylilyöntejä ja rauhoittaisi asuntomarkkinoita.
Ostajan tilanne huonompi
Manninen arvioi, että nykytilanteessa ostaja on nykyisin myyjää heikommassa asemassa, koska hänellä ei ole vertailtavanaan toteutuneiden asunto-osakekauppojen hintoja.
Myös Malilan mielestä myyjä on hieman paremmassa asemassa, koska monet heistä käyttävät apuna kiinteistönvälittäjää, jonka kanssa on tehty toimeksiantosopimus asunnon myynnistä.
Ostotoimeksiantojakin tehdään, mutta se on kuitenkin paljon harvinaisempaa.
"Nykyisin kuluttaja saa tietoa asuntokauppojen toteutuneista hinnoista Tilastokeskuksen tai kiinteistönvälittäjän kautta. Välittäjä saa omat tietonsa Tilastokeskuksen lisäksi WM-Data Utilities Oy:n hintaseurantapalvelusta. Näitä listauksia ei yhdessä sovitun pelisäännön mukaisesti fyysisesti luovuteta asiakkaille, mutta niitä voidaan näyttää tai niiden pohjalta voidaan asiasta kertoa", Malila sanoo.
Hän ei pidä ostajan asemaa kuitenkaan heikkona.
"Myös ostaja voi hyödyntää välittäjää esimerkiksi kysymällä, millä hinnalla alueella on tehty kauppoja vastaavinlaisista asunnoista. Ja ammattilaisen etiikkaa ja lakia noudattavan välittäjän tulee huolehtia kaupan molempien osapuolten eli sekä ostajan että myyjän informoinnista", Malila sanoo.
Epärealistisen korkeiden hintapyyntöjen taustalla voi olla joko kiinteistönvälittäjien kilpailu toimeksiannon saamisesta tai sitten yksityisen myydessä asuntoaan itse hän on saattanut ilmoitusten pyyntöjä seuratessaan muodostaa virhellisen kuvan kohteen todellisesta arvosta.
"Ylisuuresta hintapyynnöstä voi olla seurauksena se, että asunto ei mene kaupaksi, vaan se 'kuluu'. Siitä taas voi seurata, että kohde mielletään pitkään myynnissä olleena sellaiseksi, ettei sitä kannata ostaa. Näin se voidaan joutua myymään jopa alle markkinahinnan", Malila huomauttaa.
Kuluttajavirasto kannattaa
Entä johtaisiko hintatietojen julkisuus siihen, että kuluttajien väliset suorat kaupat lisääntyisivät, kun enää ei tarvita välttämättä kiinteistönvälittäjää hintaa arvioimaan? Malila ei siihen usko.
"Onhan se ainakin teoriassa mahdollista. Itse en jaksa uskoa suuriin siirtymiin: sen verran vahvaa on ollut kiinteistönvälittäjien käytön lisääntyminen viime vuosinat. Kiinteistönvälittäjän käyttämisessä on runsaasti muita käyttöä puoltavia argumentteja kuin tämä nyt puhuttu hintakysymys."
Kuluttajavirastossa ministeri Mannisen ehdotukseen suhtaudutaan suhtaudutaan myönteisesti.
"Kannatamme ehdotusta, koska sillä toimenpiteellä voitaisiin osaltaan vaikuttaa ylilyönteihin ja hintakuplien ennaltaehkäisyyn. Tilanne muuttuu varsin nopeasti suosituilla alueilla eikä kuluttajalla tällä hetkellä ostajana ole juuri mahdollisuuksia saada läpinäkyvää tietoa, missä mennään", sanoo Kuluttajaviraston johtaja Anja Peltonen.
Julkistamistapa vielä auki
Peltosen mukaan kuluttaja saisi hintatietojen pohjalta oikeaa perustustietoa hinnan määräytymisen pohjaksi.
"Tosin täytyy tietysti muistaa, että asunnot eivät ole sarjatuotantoa ja ostajan omat henkilökohtaiset näkemykset vaikuttavat viime vaiheessa hinnan muodostumiseen", hän muistuttaa. "Oma osansa tilastolla voi olla myös sen arviointiin, käyttääkö välittäjää asuntoa myydessään."
Toteutumahintojen julkistamistavasta käydään vasta keskustelua.
"Yksi vaihtoehto olisi velvoittaa taloyhtiöt antamaan tieto. Nykyisinkin taloyhtiöille esitetään kysymyksiä, millä hinnalla asunto on myyty. Taloyhtiöllä ei nykyisen osakeyhtiölain perusteella ole velvoitetta antaa asiaa koskevaa tietoa, joka luetaan yksityisoikeudellisten asioiden piiriin. Muutkin vaihtoehdot voivat tietysti tulla kysymykseen", Malila arvioi.