Oululainen Pinja Saukkoriipi muistaa hetken, jolloin koulutehtävien määrä alkoi tuntua ylivoimaiselta. Lukiolaisen listalla oli monta esseetä, joiden palautuspäivä kummitteli oven takana.
Opettaja näki tilanteen ja antoi tehtävien tekemiseen lisäaikaa. Hänen vastaantulonsa on arkinen esimerkki hetkestä, jolloin Pinja Saukkoriipi sai osakseen myötätuntoa.
”Opettaja olisi voinut vain todeta, että yrittäkää parhaanne, mutta sen sijaan hän siirsi palautuspäivää. Minulle tuli tunne, että hän oikeasti välittää”, Pinja Saukkoriipi sanoo.
Myötätunto on tärkeä voima, jota tarvitaan erityisesti silloin, kun halutaan saada jotain hyvää aikaan, sanoo perheneuvoja Tuomo Kinnunen.
”Myötätunto eli empatia on toisen tunteen havaitsemista ja siihen palautteen antamista. Se on ystävällistä ja lempeää vuorovaikutusta. Kun osoitat myötätuntoa, osoitat samalla arvostusta ja kunnioitusta”, Kinnunen toteaa.
Lapsi tarvitsee lempeyttä
Malli empatian osoittamiseen opitaan jo lapsuudessa. Kun lapsi säikähtää tai häntä pelottaa, empaattinen vanhempi vastaa tähän lohduttamalla ja luomalla turvaa.
”Myötätunto ei pilkkaa tai rankaise heikkoudesta. Myötätunto on armollisuutta, heikkouden ja avuttomuuden hyväksymistä: hymyä, hyväntahtoista kosketusta, lempeyttä”, Tuomo Kinnunen määrittelee.
Myös Pinja Saukkoriipi uskoo empatiataitojen olevan kasvatuksen tulosta.
”Jos olet kasvanut turvallisessa perheessä, olet oppinut ottamaan toisen huomioon ja osaat asettua hänen saappaisiinsa. Empaattinen ihminen pitää jokaista samanarvoisena. Säälivä asettuu toisen yläpuolelle, mutta myötätuntoinen yrittää ymmärtää häntä.”
Empatian puute synnyttää vihaa
Oulun seurakuntien perheneuvonnassa työskentelevä Tuomo Kinnunen näkee työssään myös myötätunnon puutteen seuraukset.
”Kun empatiaa ei ole, tuloksena on eripuraisuutta ja vihaa. Vihan taustalla on usein tilanne, jossa ihminen ei ole saanut osakseen empatiaa, vaikka olisi sitä tarvinnut.”
Kinnunen toteaa suomalaisen myötätuntomallin olevan varsin tiukka.
”Täydellisyys ja vahvuus on arvostettua, heikkous vajavaisuutta. Meillä on paljon puhumattomuutta ja yksin jättämistä.”
Sosiaalisessa mediassa silitetään ja lyödään
Oululainen Iida Ahonen näkee myötätunnon ennen kaikkea toisen ymmärtämisen taitona. Hän on huomannut, kuinka sekä empatia että sen puute näkyvät sosiaalisessa mediassa.
”Jos ihminen kertoo somessa ongelmastaan, hän voi saada myötätuntoisia kommentteja. Toisaalta verkossa on helppo kirjoittaa ihan mitä haluaa. Kielteiseen kirjoitteluun täytyy aina puuttua.”
Ahonen toivoo jokaisen löytävän itsestään myötätuntoisen puolen. Pinja Saukkoriipi toteaa myös sen hetkisten voimavarojen vaikuttavan empatian näyttämiseen.
”Itsensä on pidettävä kunnossa, jotta voi olla avulias toisille.”
Rakkaus voi muuttaa ihmistä
Jos myötätuntoa ei ole oppinut osoittamaan lapsena, aikuisena sen harjoitteleminen on työlästä. Pariskuntia Tuomo Kinnunen kehottaa tekemään arvostusharjoituksia.
”Toisen vuoksi voi tehdä jotain, mitä itse ei välttämättä arvosta. Jos toinen tykkää kukista, hänelle kannattaa ostaa niitä, huolimatta siitä, että itse pitää niitä kalliina ja kukkien kasvattamista luonnonvarojen tuhlaamisena.”
Mikäli myötätuntoa ei ole saanut osakseen juuri lainkaan, seurauksena on itsekkyyttä. Erityisen paljon myötätuntoa vaille jääneitä Kinnunen kohtasi tehdessään aikaisemmin vankilasielunhoitajan työtä.
”Silloinkin muutos on mahdollinen elämäntilanteen muutoksen, kuten sairastumisen tai rakastumisen, seurauksena. Arvostus ja rakkaus voivat synnyttää vastavuoroisuutta.”
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit käydään marraskuussa. Ennakkoäänestys on 8.–12.11. ja vaalipäivä 20.11.
Oulussa valitaan luottamushenkilöt Oulun seurakuntayhtymän seitsemän seurakunnan omiin seurakuntaneuvostoihin sekä Oulun seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Vaaleissa valitut luottamushenkilöt päättävät mm. siitä, millaista toimintaa järjestetään, keitä valitaan seurakunnan työntekijöiksi ja keitä autetaan.
Seurakuntavaalien teemoihin kuuluu myötätunnon ja lähimmäisenrakkauden edistäminen. Seurakunnat tuovat ihmisiä yhteen tarjoamalla esimerkiksi vertaistukea, erilaisia tilaisuuksia ja keskusteluapua. Äänestysoikeus on kaikilla seurakunnan 16 vuotta täyttäneillä jäsenillä.
Lisätietoa seurakuntavaaleista Oulussa.