Myllyojan asukastuvalla surettaa pitkäaikaisten tilojen menetys. Alueelle on tarkoitus rakentaa Hintan uusi vesilaitos, joka turvaa puhtaan veden saatavuuden ja varmistaa häiriöttömän vedenjakelun Oulun kaupungin alueella.
– Asukastupa joutuu valitettavasti väistymään. Se on upea paikka, ja he ovat tehneet kunniakasta ja merkittävää työtä. Vastaavia tiloja ei ole tarjolla, mutta toki korvaavia tiloja pyritään etsimään, Oulun kaupungin yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka kertoo.
Tontin ja kiinteistön omistaa Oulun kaupunki. Asukastuvan ja kaupungin välinen määräaikainen sopimus päättyy ensi marraskuun lopussa.
Asukastuvalle on rakennettu parin vuosikymmen aikana tiloja puutöille, pyöränkorjaukselle ja kivenhionnalle. Sähköjä on uusittu, saunan yhteyteen on laitettu kylpytynnyri.
Varastoissa on runsaasti puutarhakoneita ja lumenluontivälineitä, sillä yhdistys pyörittää ahkerasti talkkaritoimintaa.
– Sijoitukset menevät hukkaan, niistä ei varmasti saada mitään. Meidät pannaan kävelemään, Parkkisenkankaan pienkiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Asko Mäkelä toteaa.
Työllistettäviä on tällä hetkellä kymmenkunta. Asukastuvan kautta voivat työllistyä erilaiset tukityöllistettävät. Paikkoja on tarjolla myös työharjoittelijoille tai työkokeiluun osallistuville sekä kesätöitä etsiville koululaisille.
Väliaikaisuus on ollut tiedossa
Myllyojan asukastuvan tilanne ei ole tullut yllätyksenä. Pasi Laukka korostaa, että tontin alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut vesilaitoksen rakentaminen.
– Paikka on luovutettu sillä sopimuksella asukastuvan käyttöön, että se saa olla siellä siihen asti, kun kuokka isketään maahan, Laukka huomauttaa.
Tilat ovat arkipäivisin ahkerassa käytössä. Toimintaa pyöritetään talkoilla eikä voittoa synny. Järjestöt ja yksityiset ihmiset voivat vuokrata tiloja käyttöön pientä korvausta vastaan.
Asko Mäkelän mukaan jatkosta ei ole mitään tietoa. Hänen mukaansa asukastupa tulee valittamaan päätöksistä sitten, kun päättäjät niitä tekevät.
Tilavaihtoehtoja asukastuvalle löytyisi tulevaisuudessa muutamiakin, mutta ne ovat luonteeltaan hyvin erilaisia nykytiloihin verrattuna. Täysin omaa asukastupaa ei Laukan mukaan alueelle tule.
Yksi ratkaisu voisi olla Hiukkavaaran monitoimitalo. Toisena vaihtoehtona Laukka nostaa esiin Hintan koulun, jota voisi hyödyntää kouluajan ulkopuolella.
Mäkelän mukaan asukastuvan toimintaa ei ole mahdollista koulun tiloissa pyörittää.
Muutaman vuoden kuluttua kyseeseen voisivat tulla Jääkärinkankaan monitoimitilat. Niiden suunnittelu on alkumetreillä, ja tilat valmistuvat mahdollisesti vuonna 2025.
Monenlaisia tilaratkaisuja
Kaupunki tekee asukastupien kanssa tiivistä yhteistyötä, ja roolit ovat selkeät. Asukastuvat vastaavat päivittäisestä toiminnasta. Kaupunki omistaa useimmissa tapauksissa tilat tai maksaa vuokrat.
– Asukastuvat toimivat pääsääntöisesti kaupungin omissa tiloissa. Linjauksena ja tavoitteena on, että käytetään vain kaupungin omia tiloja, Laukka kertoo.
Esimerkiksi Talvikankaalla asukastupa toimii koulun yhteydessä. Tässä on Laukan mukaan omat haasteensa, sillä koulun oppilasmäärä kasvaa. Kellossa asukastupa majailee puolestaan nuorisoseuralla ja Puolivälinkankaalla teollisuuskiinteistössä.
– Yhdistykset ovat yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä. Toiminta vaihtelee hyvinkin paljon. Se on monipuolista ja asukkaista lähtevää, Laukka toteaa.
Pienempää ja isompaa toimintaa
Oulun kaupunki on solminut asukastupien kanssa 11 kumppanuutta. Myös kyläyhdistykset toimivat aktiivisesti, niitä on eri puolilla Oulua.
Asukastupien välillä on eroja. Ruuan jakoa vähävaraisille on järjestetty laajasti. Höyhtyän Välkkeellä ja Puolivälinkankaan asukastuvalla on runsaasti kuntouttavaa työtoimintaa, hankkeita ja aktiivista lounastoimintaa.
Suppeampaa lounastoimintaa järjestetään asukastuvilla Kaakkurissa, Ylikiimingissä sekä Kellossa, ja Toppilan ja Myllyojan asukastuvat sijoittuvat tähän samaan melko aktiivisten tupien joukkoon.
Pienimuotoisempaa toimintaa on asukastuvilla Tuirassa, Korvensuoralla ja Haukiputaalla, jossa asukastupa toimii nuorten kokoontumispaikkana.