Käräjäoikeus: Omis­ta­jal­ta ka­ran­nut koira puri toista koiraa ja miestä Rak­si­las­sa

Jääkiekko: Kärpät ru­tii­ni­voi­tol­la kiinni ko­ti­etuun – Seu­raa­vak­si edessä tup­la­pe­lit HIFK:ta vastaan

Hyvinvointialueet: Me­ri-Lap­pi pohtii eroa­van­sa Lapista ja liit­ty­vän­sä Poh­tee­seen

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Pääkirjoitus

Muut­tuu­ko Hai­luo­to ja mihin suun­taan, riippuu kiin­teän yh­tey­den ra­ken­ta­mi­sen jäl­keen­kin luo­to­lai­sis­ta it­ses­tään

Ensin veneet, sitten höyrylaiva ja sen jälkeen lautta-alukset. Talvella jäätie.

Siinä luettelo tavoista, joilla on kuljettu mantereelta Hailuotoon ja saarelta mantereelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) keskiviikkona julkistama ratkaisu merkitsee uutta vaihetta Perämeren suuriman saaren ja mantereen suhteessa. Jos aikataulut pitävät, runsaan kahdeksan kilometrin levyinen selkä ylitetään vuoden 2026 lopulla kiinteää yhteyttä pitkin.

Pengertie ja siihen kuuluvat kaksi siltaa yhdistävät Oulunsalon Riutunkarin ja Hailuodon Huikun, joiden välillä liikennöivät nyt kaksi lautta-alusta.


Kalastajien, luotsien ja majakan – ja nykyisten ennen kaikkea loma-asukkaiden – Marjaniemi on Hailuodon ehkä tunnetuin yksittäinen paikka.
Kalastajien, luotsien ja majakan – ja nykyisten ennen kaikkea loma-asukkaiden – Marjaniemi on Hailuodon ehkä tunnetuin yksittäinen paikka.
Kuva: Pekka Väisänen

KHO:n käsittelyssä oli Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin valitus, joka koski hankkeen vesitalouslupaa. Keskeinen valitusperuste oli se, että kiinteä yhteys heikentää Natura-verkostoon kuuluvien alueiden luontoarvoja. Luontovaikutusten arvioinnit oli yhdistyksen mukaan tehty virheellisesti.

Valituksen tekijöiden motiiveja on prosessin kuluessa kyseenalaistettu. Kun kyse on matalasta ja herkästä merialueesta sekä luontoarvoiltaan merkittävistä rannoista, on hyvä, että asiasta haettiin korkeimman oikeusasteen päätös.

Etukäteen KHO:n ratkaisua ei voinut pitää itsestäänselvänä. Runsaat neljä vuotta siten KHO pysäytti jättimäisen Finnpulp-sellutehtaan rakentamisen Kuopioon, koska näki tehtaan uhkaksi Kallaveden ekologiselle tilalle.


Kiinteän yhteyden synty on Hailuodolle historiallinen muutos, mutta ei vedenpaisumus ja tuskin väenpaisumuskaan.

Kunnan houkuttavuus asuinpaikkana todennäköisesti lisääntyy ja väkiluku lähtee kasvuun. Liikenne saarta halkovalla Luovontiellä vilkastuu erityisesti alussa, kun kansalaiset haluavat kokeilla, miltä meren ylittäminen uutta yhteyttä myöten tuntuu.

Turistit ja loma-asukkaat myös pääsevät saareen vastedes samaa vauhtia kuin saaren asukkaat, jotka nyt ovat päässeet lautalle omasta jonostaan.

Samaan aikaan kannattaa huomata, että esimerkiksi Oulun keskustasta Hailuodon kirkolle on vastakin matkaa 55 kilometriä ja saaren kärkeen Marjaniemeen vielä kahdeksan kilometriä lisää – eli ei ihan huikonen tulevaisuudessakaan.

Olennaista on se, että kiinteä yhteys noudattaa hailuotolaisten omaa tahtoa, joka on tullut esiin kunnan luottamuselinten päätöksissä. Kiinteä yhteys tuo saarelaisille vaivattomamman liikkumisen ohella turvaa.

On hyvä muistaa, että nykyiset lautat eivät ole päästöttömiä eivätkä veronmaksajille ilmaisia. Päinvastoin.

Se, muuttuuko Hailuoto tulevaisuudessa luonteeltaan toisenlaiseksi kuin se nyt on, riippuu vastedeskin pitkälle kunnan omista päätöksistä.