Tatu Koskelainen. Neurokirurgi Tatu Olavi Koskelainen kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana OYSin palliatiivisella osastolla 1.10.2024. Hän oli syntynyt 13.4.1968 Helsingissä.
Tatu Koskelainen syntyi apulaisprofessori Osmo Koskelaisen ja opettaja Leena o.s. Savolaisen perheeseen. Hän kävi koulunsa Oulussa ja pääsi ylioppilaaksi 1987.
Koskelainen opiskeli lääkäriksi Oulun yliopistossa valmistuen lääketieteen lisensiaatiksi 1993 ja neurokirurgian erikoislääkäriksi vuonna 2000. Erityispätevyyden kivunhoitoon Koskelainen saavutti vuonna 2002. Hän suoritti erikoislääkärin johtamisen ja hallinnon koulutuksen 2014.
Koskelainen teki pitkän uran OYSin neurokirurgina osallistuen yli kaksi vuosikymmentä tämän alan vastuunalaisiin rutiinitehtäviin, joihin kuului muun muassa aivovammojen, aivokasvainten ja aivoverenvuotojen kiireellinen leikkaushoito.
Käytännön työssään Koskelainen hankki itselleen myös vankan kokemuksen kaularangan ja lannerangan kirurgiasta. Taitavana moniosaajana hän pystyi paneutumaan vuosia OYSin kipupoliklinikan kanssa erityistä tarkkuutta ja monen erikoisalan saumatonta yhteistyötä vaativaan selkäytimen pitkäaikaiseen sähköstimulaatiohoitoon kroonisen kivun lievittämiseksi.
Koskelainen oli luonteeltaan ystävällinen, hyväntuulinen ja sanavalmis realisti, joka tarkasti perehtyi potilaiden ja näiden omaisten esiin tuomiin ongelmiin. Hän oli myös omassa työyhteisössään pidetty, kuuntelevainen ja auttamishaluinen.
Tatu piti mallikelpoisesti tietotaitonsa ajan tasalla osallistuen kansallisella tasolla vuosia Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen toimintaan hallituksen jäsenenä. Kansainvälisellä tasolla hän osallistui aktiivisesti erikoisalansa koulutustilaisuuksiin tuoden uusimmat tiedot auliisti myös työyhteisönsä käyttöön.
Helposti lähestyttävänä ja asiantuntevana kollegana hän oli neurokirurgian alan edustajana useissa monia lääketieteen erikoisaloja koskevissa kansainvälisissä julkaisuissa.
Työntäyteisen lääkärin toimen vastapainona Koskelaisen harrastuksiin kuuluivat kalastus ja ravustus Viitasaaren mökillä ja myöhemmin mökkeily Hirvensalmella. Tatu oli hyvän ruuan ystävä ja myös taitava kokki.
Lasten elämä ja heidän matkansa aikuisuuteen olivat Tatulle kaikki kaikessa. Hän antoi lapsille aikaa, neuvoja ja ennen kaikkea rakkautta, joka antoi heille rohkeutta kasvaa ja kulkea kohti omaa elämäänsä.
Koskelainen kykeni tuomaan ihmisiä yhteen pitäen kotinsa aina avoimena ystäville. Hän oli sydämellinen seuramies, joka kuunteli, ymmärsi ja jakoi niin ilot kuin murheetkin. Hänen kanssaan sai olla oma itsensä.
Muistamme myös yhteiset seikkailumme, hyvät keskustelut ja vaikeina aikoina myös erityiset hiljaiset hetket, jolloin kaikki ymmärsimme toisiamme.
Pitkäaikaissairautensa vähittäisen pahenemisen takia Tatu jäi eläkkeelle vuonna 2021. Yhteisiin, muutaman kerran vuodessa järjestettyihin tapaamisiimme hän kuitenkin osallistui säännöllisesti valoisan ja optimistisen elämänasenteensa säilyttäneenä.
Suruviesti tuli ennakoidusti, mutta kuitenkin yllättäen ja pysäyttävästi. Tatua kaipaamaan jäivät Leena-äiti, lapset Konsta ja Venla, veli ja muut lähisukulaiset sekä laaja ystävien, kurssikavereiden, kollegojen ja työkavereiden joukko.
