Rovasti Oskari Holmström syntyi Pudasjärvellä 2.11.1951 ja kuoli Pudasjärvellä kotonaan 21.3.2024.
Holmström kasvoi Hirvaskoskella maatilalla seitsemänlapsisessa perheessä. Kotona hän oppi maatalon työt ja taidot. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Pudasjärven yhteiskoulusta hakeutuen varusmiespalveluksen jälkeen opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistossa.
Valmistuttuaan vuonna 1981 Holmström aloitti työnsä ulkosuomalaisten keskuudessa Ruotsissa Härnösandin hiippakunnassa. Papiksi hänet vihittiin Oulun tuomiokirkossa.
Holmström oli luonteeltaan lempeä, puheissaan harkitseva hyvä kuuntelija. Hän ei ollut itsensä korottaja, mutta hänen vakaa ja käytännönläheinen tapansa tehdä työtä uskollisesti evankeliumin hengessä puhutteli ja vakuutti ihmiset niin kotiseurakunnassa kuin lähetyskentillä.
Holmström halusi olla aina koko seurakunnan pappi. Lähetystyössä hän toimi luterilaisena teologina pappien kouluttajana ja teologisten aineiden opettajana.
Keniassa maasaiheimon johtajat nimittivät Holmströmin maasaijohtajaksi ja antoivat hänelle sen merkiksi johtajan sauvan ja tehtävään liittyvän toimivallan. Hän oli saavuttanut yhteisön arvostuksen ja arvovallan käytännön työn kautta muun muassa aluetta vaivanneen kuivuuden aiheuttaman nälänhädän aikana, jolloin Holmströmit olivat järjestämässä ruoka-apua heimolle.
Rovastin työurassa on nähtävissä kaksi painopistettä. Hän oli sekä pudasjärveläisten pappi että kansainvälinen lähetyspappi. Holmström toimi yli neljäkymmentä vuotta kestäneen pappisuran aikana Pudasjärven pappina jakson vuodesta 1984 alkaen ja myöhemmin hän työskenteli seurakunnan kirkkoherrana viisitoista vuotta.
Holmströmin perhe oli lähetystyössä yhdeksäntoista vuotta. Ensin he työskentelivät Papua- Uudessa-Guineassa, sitten Keniassa ja Tansaniassa maasaiheimon keskuudessa.
Anna-Riitta ja Oskari Holmströmistä kehittyi ensin ulkosuomalaisten keskuudessa ja sitten lähetystyössä työpari, jossa heitä yhdisti yhteinen työnäky ja yhdessä pohditut toimet työn toteuttamiseksi.
He olivat perustamassa ja vaikuttamassa 55 esikoulun ja 13 peruskoulun perustamiseen. Tansaniassa he saivat aikaan päätöksen, jonka seurauksena perinteisestä tyttöjen silpomisesta luovuttiin alueella, jolla asui puoli miljoonaa maasaita. Heidän työnsä tuloksena Papualla moni kylä sai vesijohdon ja kyläkoulun.
Holmström oli monitaitoinen ja käytännöllinen mies. Hän oli luontoihminen, joka metsästi ja kalasti mielellään. Hänessä yhdistyi myös kirves ja mies samassa varressa. Hänen kädentaitojensa tulokset näkyvät niin maailmalle perustetuissa kouluissa kuin Hirvaskosken kodissa ja Kuusamon mökillä.
Oskaria jäivät kaipaamaan puoliso Anna-Riitta, tyttäret Emma ja Anna sekä Annan perhe, johon kuuluvat vävy Harold, lastenlapset Elisa ja Eli sekä sukulaiset ja ystävät lähellä ja kaukana. Tytöt jatkavat vanhempiensa työtä kansainvälisissä tehtävissä.
Kirjoittaja on Oskari Holmströmin opiskelutoveri ja ystävä.