Jukka Nikula. Diplomi-insinööri Jukka Nikula kuoli Oulussa 3.12.2024. Hän oli syntynyt 22.4.1938 Kärsämäellä Ritomäen koululla opettajaäidin ja metsäteknikkoisän perheeseen.
Jukka Nikulan syntyessä oli vielä rekikeli, ja hänen isänsä haettiin reellä metsätyömaalta uutta tulokasta katsomaan. Jukka oli perheen ainoa lapsi, mutta hänen ja vanhempien lisäksi perheeseen kuului yli 60 vuoden ajan kotiapulainen Nanna (Fanni).
Kun miehet olivat sodassa, joutui poikalapsi miesten töihin. Nikulan oman kertoman mukaan häkäpönttöauton käynnistäminen onnistui jo 4-vuotiaana. Koulunkäynnin alkaessa piti ajaa hevosta kylän peltotöissä.
Oppikoulu aloitettiin 10-vuotiaana ja silloin oli edessä muutto Oulaisiin. Nuoruusvuosina harrastettiin monenlaista mateenpyynnistä erilaisten teknisten välineiden, kuten tähtikaukoputken rakentamiseen.
Nikula opiskeli konetekniikkaa Teknisessä Korkeakoulussa Helsingissä. Opiskelu-aikana teekkarien autokerhokin tuli hyvin tutuksi.
Valmistuttuaan vuonna 1965 diplomi-insinööriksi Nikula toimi aluksi Rautaruukki Oy:ssä Raahen rautatehtaalla kunnossapitotehtävissä. Tehtaan toimintojen kasvaessa myös Nikulan vastuualue laajeni. Lopulta hän toimi tehdaspalvelun johtajana.
Rautaruukin kaivosten kannattavuus oli laskenut vähitellen ja yhtiö mietti uusia tuotantovaihtoehtoja. Tulevaisuutta silmällä pitäen perustettiin Otanmäkeen konepaja, jossa voitiin aloittaa metallitöiden valmistus.
Jukka Nikula nimitettiin Otanmäen kaivoksen johtajaksi 1. syyskuuta 1980. Hän toi Otanmäkeen tarvittavaa konepajaosaamista.
Rautaruukin hallintoneuvosto teki 3. kesäkuuta 1982 päätöksen aloittaa erikoistavaravaunujen valmistus Otanmäen ja Mustavaaran kaivoksilla. Päätöksen jälkeen Otanmäessä ja Taivalkoskella alkoivat suunnittelu- ja rakennustyöt.
Vuonna 1982 aloitettiin Otanmäen vanhojen kerrostalojen muuttaminen asunto-osakeyhtiöiksi, ja myös muut yhdyskunnalle kuuluvat kustannukset saatiin siirrettyä pois yhtiötä rasittamasta.
Jukka Nikula halusi myös henkilöstöryhmien edustajat mukaan päätöksentekoon. Yhdessä työskennellen rakennustyöt sujuivat aikataulussa, ja varsinainen vaunutuotanto päästiin aloittamaan kesälomien jälkeen syksyllä 1985.
Erikoisvaunujen tuotanto saatiin hyvin alkuun ja linjoilla päästiin nopeasti suunnitellulle tavoitetasolle. Vaunut vastaanottivat tilaajalle Otanmäessä olleet neuvostoliittolaiset tarkastajat.
Jukka Nikulan johdolla erikoisvaunutuotanto saatiin hyvälle tasolle vuosikymmenen loppuun mennessä. 1. syyskuuta 1989 Nikula siirtyi Ouluun junanvaunuyhtiö Transtechin tuotantojohtajaksi.
Viimeiset vuodet ennen eläkkeelle siirtymistään Nikula toimi Rautaruukki-konsernin energia- ja ympäristöjohtajana.
Jukka Nikula oli luonteeltaan keksijä. Siitä osoituksena olivat muun muassa Puumalan mökillä keittokatoksen laakeroitu pyörivä ruokapöytä ja Oulaisten talon ulkoseinään kiskoille rakennettu ylös vedettävä postilaatikko. Sen saattoi rollaattorilla liikkunut kotiapulainen saranan avulla tyhjentää kippaamalla.
Muita vastaavia keksintöjä ja niiden toteutuksia oli runsaasti kotona, mökillä sekä Nikulan vanhempien talossa Oulaisissa.
Kesäisin Jukka Nikula ja hänen vaimonsa Eva-Liisa viettivät paljon aikaa kesämökillä Puumalassa. Siellä oli aikaa rakennella, rentoutua ja myös tavata ystäviä sekä neljää lasta ja 11 lastenlasta.
Vielä kymmenen vuotta sitten Jukka ja Eva-Liisa hoitivat innokkaasti myös Haapaveden Pirneksessä ollutta metsäpalstaa. Nikulan viimeisinä vuosina he olivat aktiivisesti mukana Oulun Muistiyhdistyksen toiminnassa.
Eero Nikula on Jukka Nikulan poika. Seppo Viirret on työtoveri Raahen rautatehtaalta sekä Otanmäen kaivokselta ja vaunutehtaalta.
