Johannes Savikko. Pankinjohtaja Johannes Savikko kuoli Pudasjärvellä 2. heinäkuuta 2026. Hän oli syntynyt 24. kesäkuuta 1939 Haapajärvellä.
Rakas isämme, isoisämme ja isoisoisämme muistetaan lämpimänä, ystävällisenä ja aktiivisena ihmisenä, joka jätti jälkensä niin työelämään, liikuntaan kuin paikallisyhteisöihinsäkin.
Isäni Johannes Savikko syntyi Haapajärvellä juhannuksena 1939 juuri ennen talvisodan syttymistä. Maatalon työt tulivat tutuiksi nelilapsisen perheen arjessa, ja hänestä kasvoi omatoiminen ja kekseliäs lapsi.
Haapajärveltä löytyi myös vaimo Ulla, jonka kanssa yhteistä avioliittoa taivallettiin lähes 65 vuotta.
Nuori pari löysi ensimmäisen kotinsa 1960-luvun Kuusamosta, ja Savikon työura pankkialalla alkoi PYP:n palveluksessa. Kuusamossa aikaa vierähti 15 vuotta. Siellä perheeseen syntyi kaksi lasta ja paikkakunnalle rakennettiin talo sekä mökki, josta tuli perheelle tärkeä paikka.
1970-luvun lopulla perhe muutti Pudasjärvelle Savikon saadessa pankinjohtajan paikan SYP:stä. Pudasjärvellä syntyi kolmas lapsi ja paikkakunnasta tuli perheelle loppuelämän koti.
Savikko teki pitkän työuran Pudasjärvellä SYP:n pankinjohtajana ja oli vuosikymmenten ajan aktiivisesti mukana Rotary ry:n toiminnassa. Savikon työtä paikallispolitiikassa kunnioitettiin nimeämällä hänet Pudasjärven kokoomuksen kunniapuheenjohtajaksi.
Kylällä Savikko tunnettiin laajalti ystävällisyydestään, rauhallisesta tavastaan kohdata ihmiset sekä halustaan auttaa asiassa kuin asiassa. Kauppareissut saattoivat kestää normaalia pidempään, koska hänellä oli tapana jututtaa kaikki tapaamansa tutut, joita Pudasjärven kylällä riitti.
Vaikka koti oli Pudasjärvellä, säilyi Kuusamo tärkeänä osana elämää. Erityisen rakas paikka oli Kylmäjärven rannalla sijaitseva mökki, jossa Savikko vietti paljon aikaa luonnon keskellä. Hän nautti verkkokalastuksesta, marjastamisesta ja mökkielämästä kaikkina vuodenaikoina.
Tärkeää elämässä oli myös liikunta. Hiihto oli Savikon suuri intohimo, ja hän hiihti Tervahiihdon peräti 30 kertaa. Hän osallistui myös hiihtotapahtumien järjestämiseen ja toimi muun muassa kilpailujen teknisenä delegaattina SM-hiihdoissa Isolla-Syötteellä.
Savikko on myös yksi Kuusamon Pallokarhujen perustajajäsenistä. Penkkiurheilijana hän seurasi urheilua intohimoisesti laidasta laitaan. Erityisesti häntä kiinnostivat Kärppien edesottamukset kaukalossa.
Politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita Savikko seurasi elämänsä loppuun saakka. Hän oli kiinnostunut maailman tapahtumista ja osallistui mielellään niistä käytyihin keskusteluihin.
Suurin ilo isän elämässä oli kuitenkin perhe. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo Ulla, kolme lasta, seitsemän lastenlasta sekä kaksi lastenlastenlasta. Kaipaamme häntä syvästi, mutta olemme kiitollisia pitkästä ja rikkaasta elämästä, jonka hän sai elää.
Viimeisinä päivinä isä sanoi osuvasti elämästään: "Mitään ei ole jäänyt elämättä." Isän kohdalla tämä piti varmasti paikkansa.