Aino Paasovaara. Filosofian maisteri Aino Paasovaara (o.s. Tervonen) kuoli Oulussa 31. tammikuuta. Hän syntynyt Oulussa 17.7.1925.
Hän syntyi kotonaan Aleksanterinkatu 22:ssa siksi, että perheen aiemmin syntynyt poikavauva oli kuollut Sonnisaaressa sijainneessa synnytyssairaalassa häkämyrkytykseen. Perhe piti synnytyssairaalaa vaarallisena paikkana.
Aino Paasovaaralla oli kaksi vanhempaa sisarta. Sisarukset kävivät kodin lähellä olevaa Oulun yhteislyseota. Sota-aika vaikutti sisarusten nuoruuteen, sillä Oulu oli sotatoimialuetta. Sisarukset toimivat lottina. He ompelivat lumipukuja ja pimennysverhoja.
Paasovaara on kertonut, että hänen tehtäviinsä kuului muun muassa polttopuiden hakkaaminen. Perheen isä kuoli välirauhan aikana vuonna 1941, jolloin Aino Paasovaara oli 15-vuotias.
Paasovaara kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1944, minkä jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 1952 pääaineenaan historia, ja hän toimi historian ja äidinkielen opettajana Ilomatsin, Ylitornion ja Vähänkyrön kouluissa.
Kesäisin Aino Paasovaara ja hänen sisarensa lapsineen kokoontuivat Ouluun äitinsä luokse. Paasovaara oli tunnettu siitä, että hän järjesti sukulaislapsilleen Oulussa talon pihassa leikkejä ja näytelmiä.
Aino avioitui Tauno Paasovaaran kanssa vuonna 1964.
Aino Paasovaara suoritti valtionarkistossa arkistonhoitajan tutkinnon ja siirtyi 1960-luvun puolivälissä työskentelemään Oulun maakunta-arkistoon. Arkisto sijaitsi Ainolan puistossa.
Vuonna 1972 Paasovaara nimitettiin arkistonhoitajan virkaan ja maakunta-arkiston johtajaksi. Tehtävään kuului muun muassa Oulun ja Lapin läänien valtion ja kuntien arkistojen tarkastaminen. Tarkastusmatkat hän teki julkisilla liikennevälineillä. Usein kuitenkin hänen aviomiehensä kuljetti autolla puolisoaan tarkastusmatkoilla.
Maakunta-arkiston tilat Ainolassa kävivät liian pieniksi. Paasovaaran tehtäväksi tuli etsiä maakunta-arkistolle sopivat tilat muualta kaupungista. Vuonna 1983 arkisto muutti nykyiselle paikalleen osoitteeseen Arkistokatu 6.
Arkiston muutto, sen suunnittelu ja rahoituksen hankkiminen olivat Paasovaaralle merkittävä työtehtävä. Se onnistui hyvin ja maakunta-arkisto, joka nykyisin on Kansallisarkiston Oulun toimipiste, sai toimivat tilat. Toimipisteessä on nykyään Paasovaaran mukaan nimetty Ainon aula.
Hän jäi eläkkeelle arkistonhoitajan tehtävästä vuonna 1987.
Sukututkimus oli Aino Paasovaaralle tärkeää. Hän muistutti usein, että sukututkimuksessa tulee aina kertoa myös elämästä, henkilöiden nimet eivät riitä.
Hänen vapaa-aikaansa kuului matkustelu. Hän oli siinä mielessä moderni nainen, että teki jo ennen avioitumistaan yksin ulkomaanmatkoja Eurooppaan tutustuakseen historiallisiin paikkoihin.
Oulussa Paasovaaran harrastuksiin kuuluivat teatteri, hän oli teatterilautakunnan jäsen, ja Zonta-järjestön toiminta.
Aino oli positiivisesti asioihin suhtautuva, sosiaalinen ja lämminhenkinen ihminen.
Kirjoittajat ovat Aino Paasovaaran sisaren lapsia.
