Paula Ylikulju ja Satu Vaskuri mainitsivat kirjoituksessaan (Kaleva 15.2./Lukijalta) suomalaisen, kansainvälistäkin mainetta saavuttaneen FINGER-toimintamallin, joka ei ole niinkään tunnettu, vaikka pitäisi. Tehostetulla elintapaohjelmalla voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä jopa 30 prosenttia.
Lisäksi he ottavat kantaa ennaltaehkäisyyn, joka ei voi olla säästökohde millään tasolla. Maksajina olemme me kaikki, jos ennaltaehkäiseviin palveluihin ei suunnata riittäviä resursseja.
MuistiTerve Pohjois-Suomi -hankkeen (2023–2025) tavoitteena on edistää suomalaisten muistiterveyttä sekä kehittää ryhmämuotoinen FINGER-malliin pohjautuva elintapaohjelma ja juurruttaa sen pilottikuntiin yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa.
Pilottiryhmät on kohdennettu 60–79-vuotiaille henkilöille, joilla on muistisairauden riskitekijöitä, eli liikkumattomuutta, korkea kolesteroli ja korkea verenpaine. Mainitsemisen arvoista on, että Pohde ja Pohteen alueella ensimmäisiksi pilottipaikkakunniksi valikoituneet Oulu ja Kuusamo ja kyseisten kaupunkien liikuntatoimet ovat lähteneet ennakkoluulottomasti yhteistyöhön mukaan. Puhutaan yhdyspintatyöstä, josta mainitaan myös Orpon hallitusohjelmassa.
Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että muokkaamalla elintapoja terveellisemmiksi voidaan ylläpitää muisti- ja ajattelutoimintoja sekä toimintakykyä. Huomionarvoista on, että tutkimukseen osallistuneiden liikkumiskyky pysyi parempana, koettu elämänlaatu parani, uusien kroonisten sairauksien riski pieneni peräti 60 prosenttia ja terveyspalvelujen käyttö vähentyi.
FINGER-toimintamallin käyttöönotolla on siis selkeä kustannusvaikutus. Malli perustuu arkisiin, yksinkertaisiin asioihin. Viiden sormen ohjeen osatekijät ovat terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, fyysinen aktiivisuus, aivojumppa, sosiaalinen aktiivisuus sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta.
Hankkeen toteuttama muistiterveyskysely (n=781) kartoitti Pohjois-Suomen alueella asuvien 60–79-vuotiaiden tietoisuutta omasta terveydentilastaan ja muistisairauksien riskitekijöistä. Lisäksi THL on toteuttanut Terve Suomi -tutkimuksen. Toteuttamamme muistiterveyskyselyn ja Terve Suomi -tutkimuksen välillä on paljon samankaltaisuuksia muun muassa yksinäisyyden kokemukseen liittyen.
MuistiTerve -hankkeen tekemän kyselyn perusteella ihmiset tietävät oman kolesteroli- ja verenpainetasonsa, mutta muistisairauksien riskitekijät eivät ole yhtä hyvin hallussa. Tätä tietoa pyrimme hankkeessa levittämään. Terveempien pohjoissuomalaisten hyväksi tarvitaan ennakkoluulotonta yhdyspintatyötä ja riittävät resurssit ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Minna Kaltio
muistiterveysasiantuntija
MuistiTerve Pohjois-Suomi -hanke
Suomenselän Muisti ry