Muhoksen vuonna 2020 valmistunut lukio kylpee talvipäivän auringonsäteissä. Elegantin hillitty rakennus tiiliverhoiluineen sulautuu yhdessä Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen kanssa ympäröivään maisemaan, niin kuin se olisi seissyt sijoillaan aina.
Muhoksen lukio sai muotonsa hiljattain Arco Architecture Companyn kanssa fuusioituneen oululaisen arkkitehtitoimisto Avarion suunnittelupöydällä. Vaikka suunnittelua ohjasi arkkitehdin asiantunteva näkemys, on lopputuloksessa nähtävissä ennen kaikkea lukiolaisten, opettajien ja muun lukion henkilökunnan kädenjälki. Niiden, jotka tiloja oikeasti käyttävät päivästä toiseen.
Loppukäyttäjät osallistava ja tiiviiseen yhteistyöhön nojaava suunnittelu on Arcon toimintatavan ydinmehua.
Lukio sai äänensä kuuluviin
Muhoksen lukion rehtori Minna Kemppainen esittelee ylpeänä lukion tiloja. Kaikesta kuulee, että lukiorakennus vastaa toiveita täydellisesti ja että lukion käyttäjiä on kuunneltu. Kemppainen vahvistaa havainnon.
”Kaikki ne toiveet, jotka arkkitehtitoimistoille esitimme yhteistyökumppania valitessamme, toteutuivat Avarion kanssa täysmääräisesti. Tuntui, että saimme vaikuttaa suunnittelussa kaikkeen, mikä on hämmästyttävää”, Kemppainen iloitsee.
Muhoksen lukio pyysi kilpailuehdotusta monilta eri arkkitehtitoimistolta esittäen jokaiselle samat toiveet rakennuksen suhteen. Sillä, miten hyvin toiveet oli ehdotuksissa huomioitu, mitattiin toimistojen yhteistyökykyä, joka oli tärkeä valintaperuste.
Kemppaisen mukaan visio uudesta lukiorakennuksesta oli hyvin perinteinen. Haluttiin perinteisiä luokkatiloja ja ennen kaikkea valjastaa kaikki tilat käytäviä ja auloja myöten opiskelukäyttöön. Siksi niiden väliin tarvittiin kunnon seiniä, jotta tilojen rauha säilyisi.
Vaikka koulurakentamisen trendi onkin viettänyt kohti tilojen yhdistelyä ja väliseinien karsimista, ei sellainen ratkaisu Kemppaisen mielestä olisi palvellut Muhoksen lukiolaisia parhaalla mahdollisella tavalla.
”Vaikka buumi olikin koulurakentamisessa päinvastainen, arkkitehdit kuitenkin kuuntelivat meitä ja ottivat tarpeemme huomioon. Itse asiassa toiveemme oli huomioitu kilpailuehdotuksessa niin hyvin, että jatkokehityksessä siihen tarvittiin enää vain pientä viilausta”, Kemppainen kertaa.
Yhdessä tehtyjä yhteisöllisiä tiloja
Kemppaisen puheissa korostuu yhteisöllisyys, joka on Muhoksen lukion keskeisiä arvoja. Yhteisöllisyyden haluttiin mahdollistuvan uuden lukion tiloissa, ja onkin osuvaa, että yhdessä tekeminen oli vahvasti läsnä myös Avarion kanssa työskenneltäessä.
Kevään 2019 suunnittelutyöpajoja kaikkien projektiin osallistuneiden tahojen kesken kokenut pedagogi muistelee lämmöllä.
”Eräs riskikartoitusta käsitellyt projektityöpaja on erityisesti jäänyt mieleeni. Se oli pedagogisesti ansiokas tilaisuus, jossa työpajatyöskentelyn keinoin keräsimme yhdessä mahdollisimman suuren tietomäärän käsiteltävästä aiheesta”, Kemppainen muistelee.
”Työpaja oli myös niin varhaisessa vaiheessa, että se toimi samalla myös tutustumisena. Yhteistyön sujuva jatkuminen olikin niin helppoa juuri siksi, koska tuntui, että tunnemme toisemme jo niin hyvin. Sanoinkin arkkitehdeille, että hehän voisivat alkaa opettajiksi!”
Vaan miten yhteisöllisyys näkyy valmiissa lukiorakennuksessa? Jo lähtötilanteessa oli selvää, että koululla olisi oltava sydän: pääaulan ja sen kahvion sekä opettajainhuoneen muodostama hermokeskus, jossa lukioyhteisö viettää aikaansa ja jossa niin opettajat kuin oppilaatkin voivat tavata toisiaan.
Avarion tulkinta toiveesta vaikuttaa onnistuneelta, sillä aula suorastaan sykkii elämää. Yhdet lukiolaiset opiskelevat, toiset seurustelevat ja eräät esittelevät sukkeluuksiaan ohi kiitäville opettajille.
Hallitseva piirre aulassa on valoisuus, jota jututettavat lukiolaiset kehuvat hetkeäkään epäröimättä. Kemppainen kiinnittääkin huomion suureen lasiseinään, joka kohoaa yläkerran aulaan saakka.
”Lasiseinä tuo tilan tuntua, valoa ja näkymän valtatie 22:lle päin. Valtatieltä katsoen se puolestaan on käyntikortti, joka henkii julkiselle rakennukselle sopivaa arvokkuutta”, Kemppainen kuvailee ”Muhoksen Lasipalatsiksi” luonnehtimansa rakennuksen julkisivua.
”Minähän olen jo käynyt täällä”
Suurta roolia suunnittelussa ja palautteen antamisessa näytteli Visio: Avarion kehittämä ja yhä Arcossa käytetty virtuaalilaseja hyödyntävä suunnittelutyökalu.
Vision virtuaalimaailmassa arkkitehtien suunnitelmat heräävät eloon, ja lasien käyttäjä voi liikkua suunnitelluissa tiloissa ja tarkastella suunnitelmien yksityiskohtia.
”Kun rakennus viimein valmistui, totesin, että minähän olen jo käynyt täällä!” Kemppainen hihkaisee.
Rehtorin ohella laseja pääsivät käyttämään muutkin tiloja hyödyntävät: muutama oppilas, opettajat, siistijät ja kiinteistönhuoltajat. Jokainen pääsi kommentoimaan suunnitelmia omien tarpeidensa näkökulmasta ja kertomaan mielipiteensä paikalla olleelle arkkitehdille.
Suunnitelmien arviointi todentuntuisessa 3D-maailmassa on huomattavasti hedelmällisempää kuin niiden paperilta silmäily. Arkkitehti ja Arcon Oulun aluejohtaja Matti Haikola toteaakin, että Visio mahdollistaa todella yksityiskohtaisen palautteen ja siten asiakaslähtöiset tilat.
”Visio on hyvin hiottu osa suunnitteluamme. Siitä saatu palaute ja ideat viedään suunnittelupöydälle jalostettaviksi”, kertoo Haikola, joka toimi myös Muhoksen lukion pääsuunnittelijana.
Suunnitelmat havainnollistava Visio huolehtii siis siitä, ettei loppukäyttäjän kannalta tärkeitä asioita jää huomiotta tai tärkeää palautetta saamatta. Haikola korostaa myös, että yksityiskohtainen palaute vähentää rakennusvaiheessa tehtävien muutostöiden tarvetta, kun asiat on mietitty ja kommentoitu perusteellisesti.
”Visiolla saadaan hyvin detaljoitua palautetta tilojen käyttäjiltä itseltään. Esimerkiksi fysiikan ja kemian opettaja näkee virtuaalitilaan astuessaan heti, onko hätäsuihkun parempi olla tuolla vai tällä seinällä,” Haikola esittelee esimerkin.
Toimivat tilat kauniissa muodossa
Haikola on rehtori Kemppaisen tavoin tyytyväinen Muhoksen lukion toteutukseen. Arkkitehti näkee, että siinä toteutuvat käyttäjää ajatellen tehdyt toimivat tilat ja kaunis muoto.
Onnistumisen mahdollisti Haikolan mukaan se, että loppukäyttäjä oli aktiivisesti mukana suunnittelussa. Tästä kiitokset lähtevät Kemppaisen ja muiden loppukäyttäjiä edustaneiden suuntaan.
”Pahinta on se, jos palautetta ei tule. Silloin hapuillaan pimeydessä. Minna on kuitenkin ollut aktiivinen palautteenantaja läpi projektin ja sen jälkeenkin, ja palaute on ollut opettajamaisen rakentavaa”, Haikola kiittelee.
Palautteen kuunteleminen herkällä korvalla oli myös avain siihen, että silloinen Avario ylipäätään ansaitsi työn tehtäväkseen. Se ei Haikolan mukaan ollut sattumaa.
”Muhokselle ehdotuksemme meni läpi, kun sen tekoon oli paneuduttu hyvin ja käyttäjän lähtökohdista ja tarpeista oli otettu hyvin selkoa. Sen päälle oli hyvä rakentaa ja jatkaa suunnitelman hiomista. Siten meidän ehdotuksemme valittiinkin jalostukseen”, Haikola tähdentää.
Muhoksen lukion projektissa Haikolan ohella ensisijaisessa vetovastuussa oli myös projektiarkkitehti Joose Kankare. Vaikka vastuuhenkilöt onkin aina nimettävä, Arcon vahvuus lepää yhteispelissä.
”Meillä ei ole tähtiarkkitehteja, vaan teemme töitä tiiminä, josta nousee esiin erilaisia ratkaisuja ja ideoita. Se on vahvuutemme”, Haikola taustoittaa.
Tutustu tästä Arcon Oulun toimistoon.