Muhosjoki virtailee hissun kissun. Veden liike on verkkainen, lähes seisahtunut.

Ja silti vesi tekee työtään koko ajan: kääntää hiekanjyvä kerrallaan uomaa uuteen asentoon, muuttaa sen paikkaa.

Kun tämä jatkuu tarpeeksi kauan, voi vanhasta joenuomasta joutua pätkä erilleen. Syntyy hauska makkaranmuotoinen lampi tai järvi. Juolua, nimeää väitöskirjatutkija Henriikka Salminen Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksiköstä.