Keväästä 2020 alkaen Suomessa pari vuotta täydellä teholla jyllännyt koronapandemia jätti jälkiä, jotka näkyvät edelleen. Yksi on etätyön juurtuminen työelämään.
Maanantaina Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi teemaa koskevan kyselytutkimuksen tuloksen. Koronan harmittoman jälkivaikutuksen sijasta järjestö ja sen monet jäsenyritykset näyttävät pitävän etätyötä koronan jälkitautina.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 56 prosenttia arvioi, että etätyö hidastaa Suomen talouskasvua ainakin jonkin verran. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneesta 550 yrityksestä oli myös huolissaan etätyön aiheuttamasta kaupunkikeskustojen hiljenemisestä.
Etätyössä on EK:nkin mielestä myös puolensa. Järjestön mukaan työmuodolla on sijansa esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisessa.
Tämä voi näkyä monin tavoin, myös niin, että työntekijä jää nyt sairaan lapsen kanssa kotiin mutta yrittää samalla tehdä töitä. Samoin moni flunssassa pärskivä toimistotyöläinen, joka on aiemmin jäänyt kotiin lepäämään, köhii nyt kotona etätöitä tehdessään. Tällainen uuden ajan työn sankaruus ei aiemmin ollut mahdollista.
EK:n ja sen jäsenyritysten arviot etätyön kansantaloudellisista vaikutuksista eivät täysin vakuuta. Jos kansalainen ei tule keskustaan käyttämään rahojaan heräteostoksiin tai lounaisiin, sama raha saatetaan käyttää jotenkin muuten talouden rattaiden pyörittämiseen. Pahoihin päiviin varautuva kuluttaja taas ei törsää keskustassakaan.
Arkikokemus kuitenkin vahvistaa EK:n Häkämiehen näkemyksen siitä, että innovaatiot, verkostot ja tuottavuus syntyvät ennen kaikkea kasvokkain, harvemmin Teamsissä. Kasvoista kasvoihin pidetyssä palaverissa puheet karkaavat helpommin lentoon tai lähtevät sivuraiteille, mutta niiden päistä voi löytyä myös työn kannalta käyttökelpoista uutta.
Näissä tapaamisissa myös liikkuu helpommin tärkeä epävirallinen ja hiljainen tieto. Lähityö vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä edistää jaksamista. Toisaalta etätyö säästää työmatkoihin kuluvaa aikaa ja voi näin edistää hyvinvointia.
EK:n tuoreeseen mittaustulokseen nähden kiinnostava on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen viimekeväinen tutkimustulos, jonka mukaan etä- ja lähityön yhdistelmä on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. Vastaus siis riippuu siitäkin, kuka tutkii.
Muutaman vuoden aikana näyttää vahvistuneen käsitys, että etätyö on työntekijän oikeus. Näin ei ole, työnantaja voi niin sanotun direktio-oikeutensa ansiosta määrätä työn suorituspaikan.
Täyteen lähityöhön paluuta ajatellen maito on jo maassa. Lukuisat yritykset ovat muutaman viime vuoden aika mitoittaneet toimitilansa niin, että kaikkien työntekijöiden tulo yhtä aikaa työpaikalle ei ole edes mahdollista. Näin esimerkiksi Nokian upouusissa tiloissa Oulussa.