Taloyhtiön yhtiövastike määräytyy joko asunnon neliöitten tai huoneiston hallintaan oikeuttavan osakemäärän perusteella.
Taloyhtiöissä on kuitenkin käytössä erilaisia jyvitysjärjestelmiä, tarkoituksena on esimerkiksi hyvittää alempien kerrosten asukkaita: alhaalla näköalat ovat vaatimattomammat kuin ylhäällä, asukkaat tarvitsevat hissiä huomattavasti vähemmän ja myös asumisen ääniä saattaa alimpiin kerroksiin kuulua enemmän.
"Jyvittäminen on melko yleistä, yleensä kaikissa taloissa, joissa on ollut aravalainaa, ja myös grynderin rakentamissa. Pääosin jyvitys tehdään osakkeiden suhteessa, neliöiden mukaan ei niinkään", sanoo Kuopion talokeskuksen toimitusjohtaja, AIT, ISA Allan Pulkkinen.
Uudistuotannossa sen sijaan jyvitystä on enää harvoin.
Liikehuoneistot
maksumiehinä
Alakerran liikehuoneistoille on saatettu määrätä asuntoja huomattavasti suurempi maksuvelvollisuus. Puolitoistakertainen vastike on tavallinen ja paljon suurempiakin voi käytössä olla.
Asukkaille tämä tietysti on hyvä myös silloin, kun talossa tehdään peruskorjaus, yrittäjä taas on asiasta eri mieltä.
Jos sitten liikehuoneisto muutetaankin asuintiloiksi eikä yhtiöjärjestystä maksuperusteen osalta muuteta, mitä yleensä ei tehdä, alimman kerroksen asukkaat maksavat edelleen korkeampaa vastiketta muihin verrattuna.
Tällaisessa tapauksessa jyvityksen alkuperäinen idea kääntyy siis päinvastaiseksi.
Kerrostenmukaiset jyvitykset ovat yleensä melko pieniä, tavallisesti muutaman prosentin ylimmän ja alimman kerroksen välillä.
Pienillä joskus
isompi taakka
Usein yhtiövastike on jyvitetty myös asunnon koon mukaan, ja niissä saattaa olla kerrosjyvitystä suurempiakin eroja.
Samassa kerroksessa 30 neliöisen asunnon hallintaan oikeuttavien osakkeiden määrä voi olla vaikka 120 kappaletta, kun taas 70-neliöisessä määrä onkin vain 200.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että pienen asunnon yhtiövastike neliömetriä kohti onkin selvästi isoa asuntoa suurempi.
Asia korostuu, kun rakennuksessa tehdään suuria peruskorjauksia. Jos tämän esimerkin mukaan jyvitetyssä talossa tehdään satasen osakkeelta maksava korjaus, pieni asunto maksaa siitä 12 000 eli 400 euroa neliöltä, isompi 20 000 euroa eli vain noin 285 euroa neliöltä.
Jyvityksen
muutos vaikeaa
Yhtiöjärjestyksen määräämä jyvitys voi tuntua kohtuuttomalta niistä, jotka joutuvat maksamaan asumisestaan suhteessa muita enemmän.
Muutos voi olla tuhoon tuomittu, elleivät talon asukkaat ole poikkeuksellisen solidaarisia toisiaan kohtaan. Käytännössä ne, jotka uudistuksessa joutuisivat maksamaan aikaisempaa enemmän, ovat yleensä muutosta vastaan.
"Jos joillekin halutaan lisää maksuvelvoitetta, vaikka vain sentti neliöltä, se vaatii niitten hyväksynnän, joita maksurasituksen lisääntyminen koskee", Pulkkinen muistuttaa.
Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta: Kuopion maistraatista kerrotaan, että on tapauksia, joissa yhtiöjärjestyksen maksuperusteita on muutettu yksimielisellä päätöksellä.
Muita muutoksia tai lisäyksiä yhtiöjärjestykseen tehdään useammin. Jos osakas vaikkapa lasittaa oman parvekkeensa, järjestystä voidaan täydentää maininnalla, että vastuu lasituksesta ja huollosta on tekijän.
Yhtiöjärjestys
kannattaa lukea
Asunnon ostotilanteessa yhtiöjärjestystä ei useinkaan lueta, vaikka niin kannattaisi kyllä tehdä. Se kun on taloyhtiön kovin paperi, se määrää ja säätelee kaikkien asumista. Yhtiöjärjestys voi lisäksi sisältää määräyksiä, jotka ovat tiukempia kuin asunto-osakeyhtiölain säädökset.
Asuntokauppatilanteessa isännöitsijätodistuksesta katsotaan huoneiston yhtiövastike, mutta sen määräytymisperusteet jäävät usein huomaamatta.
Yhtiöjärjestys on siinäkin suhteessa kova paperi, että siinä huoneiston kooksi merkityt neliömetrit ovat virallisesti oikeita, vaikka käytäntö olisikin toisenlainen.
"Jos esimerkiksi kiinteistönvälittäjä ilmoittaa sen mukaan asunnon kooksi 40 neliömetriä ja todellisuudessa neliöitä onkin 35, hän ei joudu siitä vastuuseen. Toisaalta suurempia heittoja ei kovin usein esiinny", Pulkkinen kertoo.
Remontit
puhuttavat
Taloyhtiön korjausten kustannusten jakaminen herättää toisinaan voimakkaita tunteita. Ymmärrettävää on, etteivät parvekkeettomien asuntojen omistajat mielellään osallistuisi parvekkeiden peruskorjauksen rahoittamiseen tai ensimmäisen kerroksen asukkaat hissin tekemiseen tai uusimiseen.
Tällaiset päätökset voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä ja kustannukset jaetaan vastikeperusteen mukaisesti, ellei sitten yhtiöjärjestyksessä ole asiasta tarkempia säännöksiä.
Kaikki osakkeenomistajat osallistuvat kustannuksiin silloin, kun korjataan talon normaalivarustusta.