Enemmistö, 53 prosenttia kansalaisista, ei salli mökkiläisten erityiskohtelua kunnallisvaaleissa. Neljännes suomalaisista antaisi mökkiläisille äänioikeuden mökkikunnassa myös asuinkunnan lisäksi. Vajaa viidennes hyväksyy, että mökkiläiset voisivat valintansa mukaan äänestää joko mökki- tai asuinkunnassaan.
Mökkiläisten lähtökuntien, pääkaupunkiseudun asukkaat ovat selvästi muita halukkaampia antamaan mökkiläisille äänioikeuden kuntavaaleissa myös mökkikunnassa.
Sen sijaan mökkikunnissa ei asiaan innostuta. Pohjoissuomalaiset suhtautuvat kielteisimmin mökkiläisten erityiskohteluun. Pohjoisen asukkaista peräti 69 prosenttia on sitä mieltä, ettei mökkiläisten erityiskohtelulle ole mitään syitä.
Mökkiläisten osaamista pitäisi hyödyntää
Tiedot ilmenevät Kalevan Suomen Gallupilla 18.-26. elokuuta teettämästä kuntatutkimuksesta. Näyte edustaa maan 15-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitti elokuun alussa mökkikunta Kangasalan 350-vuotisjuhlassa, että kansalaiset voisivat kymmenen vuoden kuluttua halutessaan olla samanaikaisesti kahden eri kunnan jäseninä.
Koska EU-kansalainen voi Suomessa asuessaan äänestää suomalaisen kunnan kunnallisvaaleissa, pitäisi sama mahdollisuus olla Vanhasen mukaan myös suomalaisella kakkoskodissaan asuvalla.
Vanhanen toivoi, että kaksoiskuntalaisuudella mökkiläiset sitoutuvat mökkikuntiin nykyistä paremmin. Mökkikunnat voivat myös hyödyntää loma-asukkaiden osaamista ja ideoita nykyistä paremmin.
Käytännössä riittää pulmia
Kaksoiskuntalaisuudella on monia vaikutuksia. Vaaleissa kaupunkilaismökkiläiset voisivat mullistaa pienten kuntien voimasuhteita. Suosituimmissa mökkikunnissa voi olla enemmän kesäasukkaita kuin vakinaisia asukkaita.
"Mielenkiintoinen idea, mutta käytännössä liki mahdotonta", vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä sanoo.
Se, että mökkiläinen saisi äänestää kahdessa kunnassa, sotii perustuslakia vastaan. "Kun on yhtäläinen äänioikeus, jokaisella iivarilla on yksi ääni."
Ongelma on myös eettinen. "Voisiko omistus tuoda lisä-äänen? Eihän se voi olla oikein. Silloin mentäisiin itse asiassa aikaan ennen vuotta 1906, jolloin äänioikeuden ratkaisi se, mitä omistat", Jääskeläinen aprikoi. "Kun minulla ei ole mökkiä, on sitten vain yksi ääni. Ei, ei se toimi."
Ainut mahdollisuus mökkiläisten äänioikeudelle on äänten jakaminen tai se, että mökkiläinen voisi äänestää joko asuinkunnassaan tai mökkikunnassaan.
Jos ääni esimerkiksi puolitettaisiin, voisi vaalisalaisuus olla uhattuna. Se olisi myös monimutkaista.
Mökkiläinen voisi valita, äänestääkö asuinkunta Helsingissä vai mökkikunta Oulaisissa. "Teknisesti tällainen lienee mahdollista toteuttaa, ei kuitenkaan välttämättä kovin helppoa", Jääskeläinen uskoo.
Monia muita käytännön ongelmia tulee ratkaistavaksi. "Ketkä saavat äänestää, puoliso, lapset, entä vuokramökkiläiset?" vaalijohtaja ihmettelee.
Mökkikuntien poliittiset suhteet muuttuisivat. "Kuka haluaa tällaisia muutoksia?" Jääskeläinen kysyy.
Myös oikeuksien ja velvoitteiden tulisi kulkea rinnakkain. Jos on äänioikeus, pitäisi maksaa myös veroja. "Se on iso kysymys."
Pääministerin heittämä ajatus ei ole aiheuttanut oikeusministeriössä mitään toimenpiteitä. "Esitys on keskustelun avaus. Seuraamme keskustelua kiinnostuneina."