Liikenne: Testaa Kalevan vi­sal­la, pär­jäi­sit­kö Oulun han­ka­lim­mis­sa ris­teyk­sis­sä

Heinäpään stadion: Miksi Hei­nä­pään sta­dio­nis­ta tehtyjä va­li­tuk­sia ei kä­si­tel­lä heti?

Historia: Oulu onkin sa­vo­lais­ten kau­pun­ki

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Miten meillä on vara sai­ras­tut­taa ih­mi­set?

Velanottoa kolmoiskriisin, (korona, sota, energiahaaste/inflaatio) aikana on pidetty suurena. Samansuuruinen mielenterveysvelka on kuitenkin sivuutettu systemaattisesti, eikä se nouse mukaan talous- ja hyvinvointikeskusteluun.

Velkaa otettiin noin 12,7 miljardia ja on hyvä tietää talouskeskusteluunkin peilaten, että OECD:n laskelmien mukaan Suomi käytti jo vuonna 2018 mielenterveyden ongelmien hoitoon 11 miljardia euroa. (Health at glance 2018).

"Työelämän pahoinvointi kasvaa, ja meillä puhutaan isojen talouskysymysten haasteessa vain siitä mistä leikataan, juustohöylätään tai kiristetään."

Korona-aika on vain lisännyt mielenterveyspuolen palvelutarvetta, ja kulut 2022 ovat lähes samaa luokkaa kuin valtion ottama velka. Miten meillä on vara sairastuttaa ihmiset ja pistää korjaaviin toimiin yli 10 miljardia?

Miksei sairauksien ennaltaehkäisy ole talouskeskustelun ytimessä? Miksi lasten- ja nuorten mielenterveysvelka ei herätä? Opettajatkin pitää sairastuttaa?

Työelämän pahoinvointi kasvaa, ja meillä puhutaan isojen talouskysymysten haasteessa vain siitä mistä leikataan, juustohöylätään tai kiristetään.

Mielenterveys ja sen hoito on yksi miljardipaketti, toinen muhii ”tekemättömän työn” saralla. Työurissa, jotka eivät koskaan ala, tai loppuvat ennen aikojaan.

Osatyökykyisten heikossa mukaanotossa työelämään, puhumattakaan vammaisten ja neuropsykologisista oireista kärsivien pääsystä osaksi yhteiskuntaa.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.