Miten kunnat tur­vaa­vat pal­ve­lun­sa?

Hallitus kiistelee kuinka monta hoitajaa tarvitaan hoitamaan kymmentä vanhusta, seitsemän vai enemmän tai vähemmän.

Hallitus kiistelee kuinka monta hoitajaa tarvitaan hoitamaan kymmentä vanhusta, seitsemän vai enemmän tai vähemmän. Vanhuspalvelulaista riitely peittää alleen monta paljon suurempaa kysymystä.

Työn oikealla organisoinnilla asia voidaan hoitaa pienemmälläkin porukalla. Suurempi ongelma on löytää asiaan riittävät rahat.

Maksaahan laki 200 miljoonaa lisää ilman hoitajamitoitustakin. Hoitajamitoituksella kokonaisvaikutus on peräti 430 miljoonaa.

Tämä ei ole kuitenkaan suurin asia ratkaistavaksi. Ympärivuorokautisessa laitoshoidossa yli 75-vuotiaista on vain 10 prosenttia.

Ratkaiseva kysymys on, miten ne 90 prosenttia hoidetaan? Valtion kuristusotteessa valtionosuuksia kunnilta leikataan kokoajan lisää. Vuoteen 2015 mennessä niitä ollaan leikkaamassa enimmillään 1,3 miljardia.

Nyt suunta olisi käännettävä täysin päinvastaiseen suuntaan. Valtion pitäisi antaa kunnille lisää taloudellisia resursseja, jotta voitaisiin keskittyä pitämään huolta ihmisistä.

Varoja olisi suunnattava muun muassa ihmisten työssä jaksamisen hoitamiseen. Lisäksi olisi rohkaistava ihmisiä perustamaan yrityksiä nimenomaan tänä aikana, jolloin uutisoidaan näyttävästi irtisanomisista.

Yrittäjät pitävät Suomen pystyssä. Ilman kannattavia yrityksiä ei ole myöskään mitään verovaroja palveluiden turvaamiseksi. Kunnat ovat avainasemassa yrittämiseen rohkaisijoina. Uusien yritysideoiden toteuttamisen aloittamiseen ja testaamiseen kunnilla on hyvät mahdollisuudet.

Yrityksen perustamiseen ei välttämättä tarvita valtavia summia rahaa. Suurempi tarve on oikeasta tiedosta. Vanha viisaus nälkäisen auttamiseksi: ”Älä anna hänelle kalaa, vaan opeta kalastamaan”, sopii hyvin myös yrittäjäksi mielivälle. Oikealla tiedolla päästään hyvään alkuun.

Jukka Kolmonen
kunnallisvaaliehdokas (kesk.)
www.jukkakolmonen.net
Oulu

Ilmoita asiavirheestä