Vanhemmuuden arviointi on usein puutteellinen tai puuttuu, kun tehdään lastenhuoltosopimuksia riitaisissa eroissa. Hankala vanhempi, joka ei välttämättä ole alunperin edes kiinnostunut lasten hoidosta, saattaa keplotella lapset huoltoonsa lapsia pääasiallisesti hoitaneelta. Usein on jouduttu eroamaan turvakodin kautta.
Vanhemmuuden arvioinnin jatkuvuus ja merkitys korostuu lasten oireillessa vastuullisen vanhemmuuden ja empatiakyvyn puuttuessa.
Kiusaaminen usein jatkuu lasten huollon ja tapaamisten aikana. Perheen mielenterveyttä horjutetaan, lapsia manipuloidaan ja lahjotaan, lomista on vaikea sopia, muutoista ei ilmoiteta, elatusmaksuja ei makseta, tapahtumista valehdellaan, kiristetään.
Viestintäyhteyttä ei vanhempien välillä useinkaan ole, tai se on painostavaa. Fyysinen väkivalta ja sillä uhkailu on sellainen ahdistusmerkki, ettei sitä voi poistaa lasten tai toisen vanhemman mielestä, puhumattakaan henkisestä kaltoinkohtelusta. Hankala vanhempi osaa kuitenkin näytellä lasta huomioivaa, mikä erehdyttää ulkopuolisia.
Tapahtumia ja sopimusrikkomuksia tulee kirjata, tehdä niistä johtopäätöksiä ja muuttaa lastenhuoltosopimuksia ja käytäntöjä oikeudenmukaisemmiksi, toimivimmiksi ja turvallisemmiksi. Asiassa ei voi mennä alaikäisten lasten taakse, koska he ovat suojattoman asemansa takia lojaaleja molempia vanhempia kohtaan, ja alttiita manipuloinnille.
Mitähän tapahtuu seuraavaksi, miettii väsynyt vanhempi. Uhkailija saattaa esimerkiksi hakea lapset päiväkodista, jos on kyse yhteishuollosta. Kun soitetaan poliisille hädän hetkellä, ei riitä, että soitetaan uhkaajalle ja annetaan asian olla, vaan pitää mennä paikan päälle tutkimaan asiaa.
Huoltoriitoihin kytkeytyvistä pienten lasten kuolemantapauksista on yksikin liikaa. Se, että sanotaan, ettei asialle voi mitään yhteishuoltajuuden takia, ei riitä.
On lisättävä tietoa persoonallisuushäiriöistä hankalan ihmisen käytöksen takana. Ihmisillä on yleensä empatiakykyä pystyäkseen olemaan riittävän hyvä vanhempi lapselle. Persoonallisuushäiriöistä, hankalaa ihmistä vie eteenpäin häpeän tunne, oma etu ja niiden aikaansaama usein sairaalloinen kiusaaminen lasten huoltoon liittyvissä tragedioissa.
Naamiot olisi riisuttava näiltäkin osin. Muuten hiipuu usko hyvän olemassaoloon, sosiaaliviranomaisilta saatavaan tukeen ja jopa omaan elämään.
Mikään ei muutu, ellei asioiden kulkua ja siihen liittyvää byrokratiaa kyseenalaisteta. Tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät näkemään tilanteen traumaattista kokonaisuutta, ja joilla on rohkeutta auttaa hädässä. Tarvitaan toimijoita, jotka keskittyvät auttamaan hankalissa huoltajuusriidoissa sekä huoltajuussopimuksen muutosasioissa ihmisiä, jotka kärsivät toisen osapuolen kiusaamisesta ja uhkailusta.
Turvakoti ja lähisuhdeväkivaltaryhmä ovat tärkeitä toimijoita, mutta käräjäoikeus ei voi olla se pääasiallinen muu taho, josta muutosta ja toivoa pitäisi jaksaa hakea.
Narsismin uhrien tuki
Oulu