Mitä haittaa siitä on, jos valtio vel­kaan­tuu? Pe­lot­te­lun sijasta ve­lan­ot­toa voi pitää asioi­den mah­dol­lis­ta­ja­na, mutta ilman ta­lous­tai­toa ve­lan­ot­to ei voi jatkua

Vaalikevään ykköspuheenaiheeksi ovat nousseet valtionvelka ja julkinen talous. Mutta miksi roimasta velanotosta pitää niin huolissaan olla? Kun velan koko lähentelee 140 miljardin luokkaa, voi tavallisen kansalaisen olla vaikea hahmottaa, mitä velkaantumisen jatkuminen tai sen taittaminen tarkoittaisi hänen omassa arjessaan.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan yli 10 miljardia Sanna Marinin hallituksen ottamasta velasta ei ollut pakollista velanottoa, vaan pitäytymällä päätösperäisistä menolisäyksistä hallitus olisi voinut vähentää velanottoa.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan yli 10 miljardia Sanna Marinin hallituksen ottamasta velasta ei ollut pakollista velanottoa, vaan pitäytymällä päätösperäisistä menolisäyksistä hallitus olisi voinut vähentää velanottoa.
Kuva: SERGEY DOLZHENKO

Suomen valtion bruttolainanotto oli viime vuonna lähes 34,3 miljardia. Velkaantuminen nosti Suomen valtionvelan noin 140 miljardiin. Yksi miljardi on 1 000 miljoonaa.

Vaalikeväässä erityisesti oppositiopuolueet ovat pitäneet yllä tiukkaa talouspuhetta ja suomineet vaalikautensa kohta päättävää Sanna Marinin (sd.) hallitusta holtittomasta talouspolitiikasta.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä