Toiminnanjohtaja Minna-Maaria Sipilä (kesk.) valittiin Kempeleen valtuustoon ylivoimaisella äänivyöryllä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) puoliso oli Kempeleen keskustan ääniharava keräten 272 ääntä. Sen sijaan koko Kempeleen äänikuningatar löytyi tällä kertaa vasemmistoliiton riveistä, sillä Sari Janatuinen sai 285 ääntä.
-Kyllä vähän yllätti, Sipilä toteaa.
Kuntapolitiikkaan lähtö ei ollut itsestään selvä asia, vaan pääministeri Juha Sipilä ehdotti puolisolleen ehdokkuutta, kun oli itse päättänyt muiden kiireiden takia jäädä pois valtuustotyöstä.
-Sitä piti pari päivää miettiä, Minna-Maaria Sipilä kertoo.
Sipilän nimen jatkaminen Kempeleen valtuustossa ei Minna-Maaria Sipilän mukana ollut itsetarkoitus.
Hän muistuttaa olevansa liikkeellä omalla agendalla eli niillä asioilla, joiden parissa hän on tehnyt töitä parikymmentä vuotta.
-Olen alkuperäiseltä ammatiltani lastentarhanopettaja ja opiskellut sitten kasvatustieteiden maisteriksi. Säätiömme kautta olen tehnyt töitä syrjäytymisvaarassa olevien parissa. Siellä ne henkilökohtaisen mielenkiinnon lähteet ovat, hän toteaa.
Sote-uudistus ja kunnille jäävät tehtävät toimivat Sipilän kimmokkeena pyrkiä valtuustoon.
-Niihin minulla on koulutus ja osaaminen, hän toteaa.
Sipilä on ollut aiemmin Kempeleessä varavaltuutettuna, kun perheen lapset olivat pieniä. Lisäksi hän on toiminut muun muassa seurakunnassa lapsityön johtokunnan puheenjohtajana.
Kempeleessä järjestöpuolen asiat ovat siten hänelle tuttuja entuudestaan.
Sipilän tavoitteet Kempeleessä liittyvät kunnan elinvoimaisuuteen ja vireyteen. Tunnuslauseena hänellä oli: Työtä itsenäisen Kempeleen hyväksi.
Sipilä kertoo, että tunnuslause oli tarkkaan valittu.
-Se ei ollut Kempeleen puolesta, sillä en halua toimia ketään vastaan, Oulussa koulunsa käynyt Sipilä toteaa.
Minna-Maaria Sipilä on tullut suurelle yleisölle tutuksi, kun Juha Sipilä on tavan takaa maininnut saaneensa neuvoja vaimoltaan.
-Kaikki aviopuolisot käyvät keskusteluja keskenään ja mies on aina kuunnellut mielipiteitäni. Niin asiat jalostuvan kun niistä keskustellaan ja tulee erilainen näkökulma kuin pelkästään politiikan keskiöstä, Sipilä toteaa.
Tässä vaiheessa Minna-Maaria Sipilä ei ole harkinnut asettumista ehdolla ensi vuoden maakuntavaaleihin tai seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Keskusta säilytti suurimman puolueen asemansa Kempeleessä 43,1 prosentilla, vaikka kärsi myös menetyksiä. Pääministerin puolueelle tuli kotikunnassa takkiin 3,1 prosenttiyksikköä.
Oppositiopuolueista SDP nosti kannatuksensa 19,9 prosenttiin. Luvussa on kasvua peräti 4,9 prosenttiyksikköä.
Hallituspuolueista myös kokoomukselle tuli miinusta. Kannatus on nyt 14,2 prosenttia, jossa on laskua 3,5 prosenttiyksikkö viime kuntavaaleihin verrattuna.
Perussuomalaiset sen sijaan pitivät kannatuksensa lähes ennallaan 7,9 prosentissa, missä on tappiota 0,8 prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliitto säilyi lähes ennallaan 7,1 prosentissa.
Vihreät menivät myös Kempeleessä eteenpäin saaden 4,4 prosentin kannatuksen. Siinä nousua 1,4 prosenttiyksikköä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.
Kristillisdemokraatit nostivat kannatuksensa 3,3 prosenttiin, missä on kohennusta 1,1 prosenttiyksikköä.
Katso ääntenlaskennan reaaliaikaiset tiedot tulospalvelusta!
Kaikki vaalijutut löytyvät Kuntavaalit-osastolta.