Suomessa ministerin tehtävä on yksi valtion vaativimmista luottamustoimista. Ministeri johtaa hallinnonalaa, käyttää merkittävää budjettivaltaa ja tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat koko kansakuntaan. Siksi on perusteltua kysyä: miksi näin vaativiin tehtäviin ei edellytetä samanlaista koulutuksen tuomaa ammattiosaamista kuin mitä muihin vaativiin korkeimpiin johtotehtäviin Suomessa vaaditaan?
Kaikkiin muihin vastuullisiin tehtäviin haetaan pätevyyden, kokemuksen ja näytön perusteella. Ministerin tehtävässä kuitenkin ratkaisee poliittinen asema, ei ammatillinen kompetenssi. Tämä järjestelmä kaipaa kriittistä tarkastelua.
Erityisen ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos ministerin toimintaan liittyy epäilyjä suosimisesta tai lähipiirin nimityksistä. Julkisen vallan käytössä pienikin epäilys eturistiriidasta heikentää luottamusta. Ministerin on toimittava tavalla, joka kestää sekä juridisen että eettisen tarkastelun. Luottamus on politiikan tärkein pääoma.
Suomessa on aiemminkin nähty poliittisia hankkeita, joissa ministerit ovat ajaneet voimakkaasti omiin alueisiinsa tai taustaryhmiinsä liittyviä investointeja, olipa kyse siltahankkeista, ratahankkeista tai tieyhteyksistä. Vaikka aluekehitys on tärkeää, päätösten tulee perustua valtakunnalliseen kokonaisharkintaan ja kustannus- ja hyötyanalyysiin, ei poliittiseen vaikutusvaltaan.
Ministerin vastuu koskee miljardiluokan budjetteja ja koko kansakunnan varoja. Siksi ministerin tehtävän tulisi edellyttää vahvaa johtamisosaamista, hallinnon tuntemusta ja strategista kykyä. Poliittinen mandaatti ei yksin riitä, jos kyky johtaa vaativaa hallinnonalaa puuttuu.
Kysymys ei ole yhdestä henkilöstä vaan periaatteesta. Jos luottamus ministerin toimintaan horjuu, vastuunkanto tarkoittaa eron harkitsemista ja sen toteuttamista, kuten ministeri Kaisa Juuso teki. Samalla on käytävä laajempi keskustelu siitä, tulisiko ministerivalintoihin tuoda ja päivittää selkeämpiä osaamis- ja pätevyyskriteereitä. Ministeri tulisikin tulla politiikan ulkopuolelta hoitamaan vastuullista tehtävää.
Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa ministerin tehtävä ei saa olla poliittinen palkinto. Sen on oltava vastuullinen ja ansaittu johtamistehtävä.
Harri Pullola
Kemi