Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) puolusti tulevia sairaalaverkon muutoksia asiaa koskeneessa välikysymyskeskustelussa tiistaina.
– Muutokset tuntuvat alueellisesti raskailta, mutta väestön laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi ne ovat välttämättömiä. Hallitus on vastuussa siitä, että jokaisessa paikassa, jossa erikoissairaanhoitoa järjestetään, voidaan varmistaa riittävä ja osaava henkilöstö.
Juuso myönsi, että muutosten myötä välimatkat voivat pidentyä lähinnä yöpäivystykseen tai erikoissairaanhoitoon. Hän vakuutti, että kattava ensihoitojärjestelmä varmistaa kuitenkin jatkossakin hätätilapotilaiden hoidon ja kuljettamisen sairaaloihin.
Juuso nosti esiin sen, että esimerkiksi synnytyksiä päivystämään tarvittavan henkilöstön määrä on suuri. Hän sanoi siksi ymmärtävänsä esimerkiksi Lapin hyvinvointialueen tuoretta päätöstä siirtää synnytykset Kemistä Rovaniemelle.
– Synnytysten lukumäärä on laskenut noin 400 synnytykseen vuodessa. Se tarkoittaa, että keskimäärin yksi vauva vuorokaudessa syntyy. Ja tätä vauvaa päivystetään kolmessa vuorossa erittäin laajalla henkilöstömäärällä. Välimatka Kemistä Rovaniemelle tai Ouluun ei ole ylitsepääsemätön, se on vähän päälle 100 kilometriä, Juuso sanoi.
"Hyvinvointivaltiota ei pelasteta ajamalla sitä alas"
Käsiteltävänä olleen välikysymyksen olivat jättäneet yhdessä kaikki oppositioryhmät eli SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt.
Välikysymyksessä kysyttiin keskussairaaloiden tulevaisuudesta ja siitä, miten hallitus aikoo turvata perustuslain takaamien sote-palveluiden saatavuuden koko maassa.
Keskustelu laajeni myös hallituksen viime viikolla kehysriihessä tekemiin muihinkin mittaviin sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuviin säästöihin. Kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Kim Berg (sd.) luetteli, miten leikkaukset tarkoittavat käytännössä pidempiä jonoja ja hoidon viivästymistä perustasolla sekä potilaiden kuljetuksia, ruuhkautuvia päivystyksiä ja vaikeampia hoitoja erikoistasolla.
Hän arvosteli sitä, että samaan aikaan kun julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta leikataan, yksityiseen sairaanhoitoon riittää maksettavaksi Kela-korvauksia.
– Hallitus on toimillaan heikentämässä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tavalla, jota ei voi hyväksyä.
Maria Ohisalo (vihr.) muistutti useasti, että sote-palveluihin kuuluu terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuolto, josta siitäkin hallitus on leikkaamassa.
– Hallituksen tavoite tuntuu olevan luoda Suomeen entistä vahvemmin kahden kerroksen väen sote-palvelut. Jos tavoitteena on, kuten te hallitus väitätte, pelastaa hyvinvointivaltio, annan teille nyt yhden ilmaisen vinkin: hyvinvointivaltiota ei pelasteta ajamalla sitä alas.
Juusolle esitettiin epäluottamusta
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kiisti opposition syytteet sote-palveluiden alasajosta. Hän korosti, että päätösten taustalla on Suomen velkaantuminen ja sote-palveluiden kohoavat kustannukset.
– Meillä on sellainen ideologia, että ihmisten pitäisi päästä hoitoon. Ja meillä ei ole merkitystä sillä, että tuottaako sen hoidon yksityinen, julkinen vai kolmas sektori. Pelkästään julkisen sektorin voimin tämä ei Suomessa onnistu, Orpo sanoi.
Hän puolusti tiukasti myös ministeri Juusoa, jonka toimintaa säästöpäätösten yhteydessä oppositio arvosteli.
– Ministeri Juuso suhtautuu erittäin vakavasti hänen työhönsä. Hän on ollut mukana keskusteluissa, neuvotteluissa. Hän on tuonut esiin voimakkaasti sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmaa, Orpo sanoi
Juusoa puolusti voimakkaasti myös valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
– Ministeri Kaisa Juuso hoitaa erinomaisesti tehtäväänsä. Mutta teidän toimintanne vaikuttaa koulukiusaamiselta, hän sanoi oppositiolle.
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Merja Kyllönen esitti Juusolle epäluottamusta. Ainakin keskustan eduskuntaryhmästä aiottiin tätä esitystä tukea.
Kim Berg puolestaan esitti epäluottamusta hallitukselle. Myös tämä esitys sai kannatusta.
Välikysymykseen liittyvät luottamusäänestykset järjestetään eduskunnassa tämän viikon perjantaina.